JuhaniMarokko

Päivitä joka viides kuukausi

2008-03-13T10:00:00.003+02:00

Hahaa, viimeisin kirjoitus palaakin aina tuonne lokakuun alkuun saakka! Viiden kuukauden päivitysväli on ollu kirjoittajalle oikein sopiva, lukijoista en tiedä.

Köhötän parasta aikaa Kumpulassa yliopistolla labran atk-tilassa ja yritän vääntää gradua. Tänään on ollu tuottelias päivä, vaikka kello ei oo vasta kuin himpun verran yli kymmenen, mutta muuten gradu on edistyny piinaavan hitaasti. Deadlinet alkaa kohta pukkaamaan taas hikikarpaloita pintaan, mutta paniikki ei oo vielä vallannu. Kyllä tästä selvitään.

Suurin gradun hidastaja on ilman muuta ollu salibandy. Pelataan miesten salibandyliigan pudotuspelejä: pelejä on lähes joka toinen päivä ja muut päivät täyttyy palavereista ja palauttavista treeneistä. Puolivälierissä kohdattiin Joensuun Josba, jolla oli kaiken lisäksi ottelusarjassa kotietu. Ollaan nyt siis matkustettu Joensuuhun viime viikon lauantaina ja keskiviikkona sekä tän viikon tiistaina. Vieraspelipäivänä on pitäny lähteä jo aamuvarhain liikkeelle (kerran jopa peliä edeltävänä päivänä heti töiden jälkeen) ja paluu on tapahtunu noin klo04 seuraavana aamuna. Voitte hyvin kuvitella miten hyvin seuraavana päivänä on saanu kirjoitettua repaleisten unien jälkeen. Tuohon päälle vielä omat kaksi kotipeliä, niin voitte arvata ettei kokonaissaldo tekstin osalta oo mikään päätä huimaava.

Graduohjaajaproffani toivoikin tuossa hiljattain reiluna miehenä, että toivottavasti Suomen mestaruuden jahtaaminen saa nopean päätöksen, mutta ihan vain sen harmiksi ei onnistuttu vielä tippumaan vaan jatkettiin matkaa välieriin. Seuraavaksi vastaan asettuu Classic Tampereelta, joten pelimatkat ainakin hieman lyhenee.

Joukkuetoverin kädet kattoon ja pelit jatkuu..

Joo joo joo joo... joojo joojo joojo joo

2007-10-04T17:33:00.000+03:00

Kylläpäs sitä en tullu vedettyä tiukka parikuukautinen, mutta elossa ollaan silti! Takana on kesätyön ankarat suorituspaineet ja lähes poikkeuksetta töiden jälkeen odottavat jokailtaiset treenit. Silti oon kyllä jaksanu pitää suun hymyssä ihan kiitettävissä määrin, ei oo kiireet päässy lannistamaan ainakaan itseä. Läheiset on tosin tainnu olla hieman kovilla aika ajoin. Ymmärrän tosin täysin ettei oo kiva herätä kesken unien noin klo 03.00 muuten pimeään huoneeseen lukuunottamatta hiljaa hyrräävän tietokoneen näyttöä. Mutta puolustuksekseni voin sanoa, että ettei noita kertoja oo ollu kuin pari. Tulevaisuuden tavoite: nolla.

Sain hyvää palautetta kesätöistä: olin kuulemma sosiaaliselta kantilta katsottuna hyvin pidetty ihmisten keskuudessa ja varsinainen työasennekin tuotti kiitosta. Tosin itse en henkilökohtaisesti ollu aivan 100% tyytyväinen lopputulokseen, mutta ei niillä lähtökohtana kuulemma olekaan, että suollettaisiin heti täydellistä tieteellistä tekstiä ja patentteihin johtavia ideoita. Yhteenveto: puhtaat paperit ja ehkä plussa perässä.

Kotiin on saatu nyt väliaikaiskovalevy, vanha sanoi itsensä täysin irti, ja alalla toimiva kaveri selvittää tällä hetkellä (tiedättehän tietokoneihmiset, lue: kestäny nyt noin kuukauden) saataisko sieltä edes valokuvat ulos. Harmittaa pirusti jos ei onnistu, siellä on kuitenkin Etelä-Amerikan reissukuvat, Kreikka, Egypti, Ranska + tietenkin kaikki kotimaan kamaralla näpsityt aivottomat naaman irvistykset sun muut luontopläjäykset.
Kone siis kuitenkin toimii tällä hetkellä sen verran, että pystyy netissä käymään. Aikatauluongelmat on vaan johtanu siihen ettei oo tullu ku luettua sähköpostit.

Nyt oon saanu kuitenkin eräänlaisen lyhyen hengähdystauon viimeisen vuoden opiskeluissa, työskentelen kaks kuukautta yliopistolla labrassa ja täällä tulee pakollisia odotteluja. Niitä yritän tosin parhaani mukaan täyttää graduaineiston kasaan haalimisella ja läpiselaamisella, mutta
sen verran on järkeä vielä omastakin takaa, että ymmärrän ettei kannata vetää itteään piippuun. Se on vasta sit ku siirtyy oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen. ;)
Ei kyllä, mun elämän filosofiani on ollu jo kauemman aikaa selvä, mä haluan mukavan työn jonka voi jättää työpaikalle, kotiin ei harmeja kaivata. Aivan pakolliset jutut hoidetaan, mutta niidenkin osalta pidetään huolta ettei ne pääse valtaamaan alaa vaivihkaa.

Kaiken kaikkiaan Marokkoon on luvassa siis ainakin pariksi seuraavaksi kuukaudeksi reippaasti aurinkoa, sateita vain tilauksesta (jos haluaa vilvoitella, tuskin tarttee), laatuaikaa kotona, paljon kyöhnäämistä ja riittäviä yöunia. Aah...elämä todellakin on ihanaa!

P.S. Kesätyön tuottamissa avuttomuuden ja kyvyttömyyden puuskissa tuntui välillä ettei henki enää kulje. Tästä johtuen kehitin ittelleni keinon rauhoittua, purkaa pahat ilmat ulos ja ottaa hyvää sisään. Kuvittelen syvään sisäänhengittäessä, että imen energiaa irti ympärillä olevasta maisemasta (yleensä jostain luonnosta kuten puista tai vedestä tai taivaasta, uusiutuvaa energiaa!), uloshengitettäessä kyseinen energia virtaa muhun sisään ja ottaa pahan energian paikan. Se on vähän kuin psyykkisen energian aineenvaihdunta. Kuulostaa ehkä tosi tyhmältä, mutta pelaa tosi hyvin. =)

Bosorlandia kutsuu!

2007-08-15T12:01:00.000+03:00

Konerikko on johtanu lähes täydelliseen nettipimentoon. Töissä ehtii/kehtaa katsoa lähinnä vaan pari tärkeintä uutissivua läpi, joten kirjoittamiset on ollu puhtaasti jäissä.

Lisäksi tänään tulee lähtö Drosnim Bosorin kotimaahan eli Tsekkeihin ja tarkemmin Prahaan. Kuusi päivää, niistä tosin suurin osa salibandyä. Jää kai siellä vähän aikaa nauttia halvoista ruuista ja juomistakin. Katsotaan saisiko sieltä mitään järkevää kuvaa tarttumaan mukaan, niin voisin heittää tänne, ei ookaan vähään aikaan tullu laitettua mitään.

Nyt kuitenkin lyhyt, mutta sitäkin tiukempi rutistus töissä, lähtö kentälle odottaa näet jo puolentoista tunnin päästä! =)

Kesäloma

2007-07-21T09:25:00.000+03:00

Tänään tulee lähdettyä kesän pisimmälle yhtäjaksoiselle lomalle mökkeilemään Kainuuseen ja sieltä Juvalle, jonne äiti, isä ja neljä sukulaista Ranskasta kanssa tulee. Ne on ekaa kertaa Suomessa ja vihdoin päässy tulemaan, on jahkaillu asiaa ehkä 10 vuotta. Hauskaa sada ne tänne, niiden lapset eli meiän serkut on pariin otteeseen kyllä jo ollu.

Mutta mutta...sivut hiljenee siis reiluksi viikoksi.

"Musiikkia kiitos", sanoi herra Cobain

2007-07-19T12:42:00.000+03:00

Kotikoneen jumiutuminen on tuonut mukanaan myös ammatillisia ongelmia. Tarvitsen näet päivittäin vaikeina ja väsyttävinä hetkinä musiikkia mp3-soittimesta, jotta en nuokkuis puolta tuntia putkeen ennen kuin taas piristyn. 1 Gb:n soittimen tarjonta alkaa kuitenkin hiljalleen kypsyttää hermoja, olisi kiva saada jotain vaihtelua musiikkiin.

Kuitenkin kun laittaa random-biisejä soimaan, niin huomaa listalta vielä löytyvän helposti paljon letkeää musaa johon ei noin vaan kyllästy. En tiiä kyllästyykö työkaverit sormien pöytään naputteluuni, mutta ainakaan vielä ei vastapäätä oo tullu noottia. =)

Viimeisimpiä mahtavia kipaleita jotka on saanu fiilistelemään on ollu mm.
Liquido – Narcotic
Luniz – I’ve got five on it
Madonna – Holiday
Michael Jackson – Don’t stop till you get enough
Miljoonasade – Voipallo
Natasha Bedingfield – These words
Madonna - Vogue
Kraftwerk – The man machine
Nirvana - Smells like teen spirit

P.S. Sain muuten aamulla puolitoista kuukautta sitten tilaamani työsandaalit. Nopeeta toimintaa ajatellen, että reilun puolentoista kuukauden päästä on tod.näk. ulkona täältä...

Unohtamatta tietenkään näitä:

2007-07-19T12:41:00.000+03:00

Offspring - Come out and play
Pepe Deluxé – Cruel youth
Max Sedgley – Peter Gunn (remix)
Groove Armada – Superstylin’
Semisonic – Never you mind
Soul Asylum – Run away train

Kaikki eivät ole yhtä nopeita...

2007-07-17T14:10:00.001+03:00

Katsos katsos. Blogini suostui näemmä jopa vihdoin ja viimein julkaisemaan ton viime perjantaina laittamani tekstin. Eihän siinä mennykään kauaa. No, tuskin teiän elämänne tosin tuosta raapustuksesta on ollu kiinni. =)

Jos on viikot huristanu nopeasti ohi, niin tää ei aivan varmasti tuu tekemään poikkeusta siihen. Perjantaina alkavaa lomaa odotellessa riittää hommia duunissa sekä treeneissä, alkaa olla sitä salibandyn melkeinpä rankinta treeniaikaa näet. Treenimäärät ei oo lisääntyny(vaikka kyllä 6 krt/vko riittää tosin ihan mainiosti), mutta tehot kylläkin. No, onneks on tehty pohjia sitä varten, että kroppa kestää. Jotenkin vaan tuntuu ettei oo tullu annettua tarpeeksi painoarvoa venyttelylle tänä vuonna, on paikat hiukkasen jäykät.

Se on muutenkin hassua kuinka sitä oikeasti vasta vanhempana ymmärtää venyttelyn merkityksen. Kyllä mä muistan vielä aivan elävästi kuinka meille futistreeneissä ala-asteella jaksettiin toitottaa venyttelyn merkityksestä, mutta eihän me 10v. pojat siitä mitään silloin tajuttu. Venyteltiin koska oli treeneissä pakko ja siihen se tasan tarkkaan jäi.

Vaikka eipä sitä nykyäänkään tuu venyteltyä tarpeeks vaikka paikat todellakin vaatii jo sitä, se telkkarin edessä hoidettu rauhallinen venykin tuntuu jotenkin niin pirun raskaalta aina. On niin helppoa vaan rojahtaa siihen sohvalle ja ottaa jotain hyvää hyppysiinsä.

Aah, voi tätä rankkaa nuoren aikuisen elämää...

P.S. Tajusin muuten lauantaina mökillä grillin ääressä, että taidan olla aikuinen. Silleen niin kuin oikeasti.

Että se rientää nopeasti...

2007-07-13T08:17:00.000+03:00

Viikot hujahtaa ihan hetkessä ohi! Nyt painellaan jo heinäkuun puolivälissä ja jotenkin tuntuu, että kesä on vasta aluillaan. Tai eihän se nyt vielä lopuillaankaan oo, mutta se loppu kuitenkin tulee sitten niin yllättävän nopeasti vastaan. Äh, aivan turhaa mutinaa ja stressausta. Chillivaihde silmään ja lonkkaa. Töissä.

Viikon päässä häämöttää myös puolentoista viikon mökkiloma, joka onkin sit ainoa varsinainen loma mitä tänä kesänä ehtii pitää. Prahaan tulee lähdettyä pelaamaan salibandyä viikoks, mutta se nyt menee oikeastaan puolityöstä kun on sidottu aikatauluihin ja kaikkea. Vaikka kyllä siellä vapaatakin aikaa jää varmasti ihan tarpeeks.

Ja tänään duunin jälkeen reppu selkään ja suunta kohti mökkiä kohti jonka äiti ja isä vuokras vuodeksi, tosi kiva paikka meren rannalta noin 150km Helsingistä. Ei sähköä, ei juoksevaa vettä, ei mukavuuksia. Aah, mukavaa. Tunnen jo nyt kuinka heittäydyn pihan keinuun joka köydet on viritetty noin seitsemän metrin korkeuteen ampumalla köysi oksan yli jousipyssyllä. Saa kohtuullisen kivat vauhdit niin halutessaan, menee ihan extreme-lajista.
Ja se saunominen tynnyrisaunassa tai illalla kirjan kanssa virittäytyminen nojatuoliin. Voi että!

Oon hiljalleen pääsemässä sisään tohon mökkeilyyn.

Voihan sen perjantai-illan näinkin käyttää

2007-06-30T00:33:00.001+03:00

Ei, kotikone ei toimi vieläkään. Oon jälleen evakossa.

Suunnistin tänään duunista suoraan koululle, josta jatkoin myöhemmin illan treeneihin. Treeneistä sitten nopeasti kotikautta äidin ja isän luokse, jossa odotti kunnon sillisalaattiruoka. Sovellusta parhaimmillaan. Oli paistettuja kasviksia, kylmää perunasalaattia, paistettuja makkaran palasia(paistoin Camping-nappeja liedellä, koska äidin etukäteen mainostamat prinssinakit olikin menneet jo vanhaks, pirulaiset..), pakkasesta hätäisesti otettuja katkarapuja ja äidin eilisestä ylijäämäpizzataikinasta leipomaa tuoretta leipää. Toisin sanoen herkkuillallinen.

Pöydästä sitten riensin kiireen vilkkaa tänne koneelle, koska olin muistanut päivällä, että olin perkele vieköön luvannut kirjoittaa tilastotieteestä sivuaineena lyhyen esittelyn ainejärjestön lehteen, joka menee ens syksyn fukseille jakoon, ja deadline on huomenna. Ja tässä koneella kökötän yhä edelleen ja kello naputtaa pian jo yhden kerran. Vielä pitää kipaista pyörällä kotiin. Onneks Suomen kesäyöt on näin valoisia!

Nyt ei muuta kuin buenas noches a todos ja rillumarei!

Masiinaprobleemeja

2007-06-28T18:36:00.000+03:00

Tietokone on tässä nyt reilut viikon päivät ilmoittanu olevansa istumalakossa. Se tulee töihin ihan hyvin paikan päälle (lue: avautuu), mutta ei sen jälkeen suostu suorittamaan pienintäkään tehtävää. Yksi klikkaus riittää saamaan sen jumiin. Perhana että ärsyttää. Ideoita? (Siis muita kuin maksa vaan kiltisti se miljoona taalaa mitä ne jostain huollosta tode.näk. pyytää?)

Juhannus meni jotenkin hujahtaen ohi, ihan kuin ois ollu unessa tai jotain. Naps. Se olikin jo ohi. Mutta hauskaa oli kuitenkin, se täytyy myöntää. Jo perinteeksi muodostuneet juhlat kaverin perheen kesäpaikalla (sitä ei voi siis kutsua mitenkään mökiksi), josta oon varmaan viimeksi maininnu jotain reilu vuosi sitten tällä samaisella palstalla. Eli ei paikasta siis sen enempää. Kaikenlaisia pelejä kuten krokettia, tennistä, koronaa ja vesiurheilua, sekä hyvää ruokaa, juomaa, musiikkia (live&kajari)... Mukavaa.

Mitään pitempää lomaa mulle ei tänä vuonna siunaannu kesäduunista johtuen, mutta saan kuitenkin pitää pari viikkoa palkatonta, mikä on varmaankin ihan tarpeeks tässä tilanteessa. Reilu viikko mökkeilyä ja päälle erillinen viikko Prahassa pelaamassa salibandyä. Siitä tulee hyvä reissu. =)

No, kattoo nyt milloin pääsee seuraavan kerran kirjoittamaan, kone kun kotona tuskin ittestään lähtee toimimaan eikä duunista ehdi kirjoittelemaan.
Että hyvää tällaista välikesää taas siihen seuraavaan kertaan saakka!

P.S. Kai tota Ranskan aikoja sitten mennyttä presidentinvaalia pitäis jotenkin myös kommentoida, mutta en taida jaksaa olla pitkäsanainen sen asian suhteen. Lyhyestä virsi kaunis: Sarkozy, oot syyhky. (Vaikka voi tosin olla, että se saa jotain aikaankin, mikä ei välttämättä ois huono.)

Kosto elää

2007-06-10T11:59:00.000+03:00

Kyllä se darude vaan tuli taas vetämään riehakkaan kotikeikan tänne. Aika lyhyt setti kuitenkin, oon jo nyt aika voimissani. Ilmeisesti en sitä aivan yöllä ollut, jos tekstistä pitäis jotain päätellä.

Mutta nyt jos menisi oikeasti tähän kuluneeseen kuukauteen, niin voisi saada päivän hyvän teon hoidettua.
Mut on pitäny poissa netistä lähinnä kolme viikkoa sitten aloitettu kesätyö eräässä suuressa kemian alan yrityksessä. Nimeä en viitti mainita, koska mä olin ainoa jonka ne otti sinne kesätöihin enkä haluais, että ketään sieltä harhautuu tänne sivuille googlen kautta... Mutta siis oikein mukavia työkavereita ja kehittävää hommaa tehtävänä. Teen ensimmäistä kertaa "oikeita" kemistin juttuja, enemmän tuollaista teoreettista tarkastelua ja päättelyä.

Työmatka on kuitenkin tiukka 25km, joten ihan hetkessä sitä ei taiteta. Ekat kaks viikkoa kuljin julkisilla, nyt menneen viikon pyörällä. Se on sellainen 1h 5min. per siivu. Että ihan mukava treeni. Siihen vielä päälle illalla aina oikeat treenit, ja aamulla herätys lähes aina 05.45, niin alkaa pikku hiljaa valottumaan miksi en oo ihan kauheasti pyöriny netissä muuten kuin lukemassa sähköpostit. Työaikana en halua alkaa kirjoittelemaan, ois hölmöä mokata hieno duunipaikka jonkin tyhmän jutun kuten lorvimisen vuoksi.

Opiskelujenkin puolesta kuuluu erittäin hyvää, sain suoritettua ennalta-ajateltuna ehkä sen pahimman mahdollisen kompastuskiven eli biokemian lopputentin ykkösellä. Vaikka arvosana ei ollut yhtään sen kummoisempi, niin eipä mua ihan hirveesti jaksa kyllä kiinnostaa, sillä toi tarkoittaa sitä, että sivuaine on paketissa. Syksyllä voi sitten uusia jos motivaatiota riittää.

Pelijutuista en oo tainnu tänne hirveästi kirjoitella aiemmin, mutta sen verran voin sanoa, että treeni- ja pelimatka kotihallille putosi pyörällä kuljettuna noin viiteen minuuttiin ja kävelläkin sinne voi mainiosti, joten asiat ei voisi olla paremmin. Odotan innolla syksyllä alkavaa salibandyliigakautta ja sitä varten sitä nyt puurrettaan kesällä oikein kunnolla.

Olo on ehkä hieman samanlainen kuin herralla nimeltä Teemu Selänne, jonka pari viimeistä pelivuotta on olleet vanhallakin iällä uskomattoman hienoja. Ja nyt kruunuksi tuli Stanley Cup. Onneksi olkoon Teukka! Oon pirun tyytyväinen.

Möhnötä

2007-06-10T05:19:00.000+03:00

Kirjoita nyt, hienoa! Senkin ääliö.

Aamulla ennen nukkumaanmenoa on aivan parasta kirjoittaa. Varsinkin kun ei ole mitään tapahtunut kuukauteen. (Silloin pitää valehdella että kaikkea on tapahtunut, tyhmä!)
No niin niin. (Oikesti on taphtunut vaikka mitä, mutta tuskin puhun siitä."

No, pohdittiin tuossa juuri hiljattain yhden eläkkeelle jääneen mummon kanssa, että on se kanssa kun ei meidän aikana ole tapahtunut oikein mitään erityistä kehitystä. Kuussa käytiin silloin joskus, autokin on jo keksitty ja kylilläkin oli jo televiisio Anttosen pojalla. Se mitään tehny sen eteen. Kuulemma.

Jälkeenpäin mietin, että "No, kai tietokoneet, internet ja matkapuhemetkin jotain hyötyä ovat tuoneet yhteiskuntaamme."

Lähinnä vaan ihmetyttää miten porukka voi oikeasti kuvitella, että nyt ollaan huipulla paria pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta. Jos sinä rikastut, niin joku toinen köyhtyy. Niin, kyllä se niin vaan on. Tai jos pysyt yhtä vauraana kuin ennen niin joku toinen köyhtyy. Tai jos annat puolet pois omastasi, niin joku toinen köyhtyy vaan vielä enemmän.

Ja joo, meidän kaikkien sataprosenttisesti tukema hallituksemme perustelee tuloihin sidottujen sakkojen poistamista. Hyvä, annetaan vaan 6500 euroa kuussa tienaavalle 35 km/h ylinopeussakko 130 euroa, sillähän se hoituukin. Ja panostetaan musiikkitaloon. Mutta ei jumalauta kai nyt sentään anneta mitään suunnittelurahoja edes vuoden 2009 budjettiin millekään "väärällä puolella rajaa" oleville junahankkeille, sehän on meiltä pois
(lue: keneltä oikeasti, jonkun pomon tuospalkkioista vai?)! Nehän muuten luulee, että ME tehdään kuten Ne haluaa. Mietihän sitä, eikö olisikin hullua! Kai tässä nyt minnekään eduskuntaan tultu tanssimaan toisten pillin mukaan vai..?!

Ei millään pahalla, mutta vaikka tästä hallituksesta jotain hyvää koituisikin meille joita he edustavat, niin ei se ainakaan ole enempää kuin mitä heidän olisi pitänyt onnistua tekemään tai mitä muut olisivat tehneet.

Aajee

2007-05-16T11:10:00.000+03:00

Kuinka mukavaa onkaan herätä stressittömään päivään! Hoitolapsikoira tulee toivottamaan tervetulleeksi jälleen uuteen päivään ja sen jälkeen voi kääntää vielä kylkeä. Ei ole kiire minnekään.

Frisbeegolfkausi on vielä avaamatta, mutta jotain rataa pitäisi kyllä päästä kiertämään kohtapuoliin. Eiköhän kausi ole korkattu käyntiin ennen viikonloppua.
Osallistuttiin tänä vuonna kavereiden kanssa myös johonkin futiksen pienen kentän (6+1pelaajaa) harrastelijaliigaan, jossa pelejä kertyy reilut kymmenen ja niitä riittää lähes joka viikolle. Illalla ois toinen peli. Ensimmäisestä otettiin voitto ja pakko kyllä sanoa et oli pirun hauska pelata pitkästä aikaa taas "virallisessa" ottelussa. Siinä on kuitenkin se oma viehätyksensä joka eroaa kaverien kesken pelailusta. Minkä sitä ihminen tekee kilpailuvietilleen...

Fiilistelyn vuoksi laitetaan tänne taidekuva vuosi sitten olleelta Egyptin reissulta.

Nyt kutsuu kuitenkin Hammastohtori.

Iltakirjoittelija

2007-05-15T23:47:00.000+03:00

Hassua miten sitä nykyään ajautuu tänne vasta päivän päätteeksi, viisarit taas puolessa yössä. Tosin huomenna on rentoa meininkiä, aamulla ei ole kiire minnekään, hammaslääkäri vasta klo12.40. Luksusta.

Tänään oli (toivottavasti) viimeinen tentti ja menipä vielä kaiken lisäksi sen verran hyvin, että ainakin läpipääsyä pitäisi uskaltaa toivoa. Ei tuo läpipääsy rimaa hipoen muuten mikään juhlimisen aihe ois, mutta kun kyseessä on biokemian pitkän sivuaineen lopputentti arvoltaan 4ov, ja viimeinen suoritus kyseisestä ainekokonaisuudesta, niin läpäisykin toisi mielenrauhaa. Ihan mukava aine, mutta vaan hieman stressaava valmistumisen suunnittelun kannalta, koska pitäis olla hoidettuna ennen ens syksyä, jotta aikataulut gradujen sun muiden jäljellä olevien suoritusten osalta voisi pitää.

Tänään tuli vedettyä täydellä höyryllä myös taloyhtiön pihatalkoissa. Välillä on mukavaa tehdä tuollaisia perinteisiä pihatöitä kuten haravoimista ja välissä ottaa hieman limua. Kalja ei oikein himottanut pienessä hiessä, olisiko lapsuuden pihatalkoiden assosioiminen Jaffa-, Muumi- ja Smurffi-limuihin jossain merkittävässä roolissa tässä asiassa..? Talkoosauna on myös ihan ehdoton. Se on paikka jossa saa jutella käytännössä tuntemattomien kanssa. Pihalla kun tulee usein vaan morjestettua porukkaa, mutta ei sen enempää juteltua. Mukavaa.

Niin ne vuodet kuluvat...

2007-05-14T23:52:00.000+03:00

Täytin tänään vuosia. Taisin syntyä joskus iltapäivällä n.klo13, muistan sen näet siitä että joskus pienenä pääsin synttäripäivänä äidin luokan mukaan retkelle Fazerin tehtaille Vaaralaan ja äiti totesi silloin, että oot muuten syntyny muutaman minuutin tarkkuudella tästä hetkestä. Jääny vaan jostain syystä mieleen.

Tätä päivää olenkin juhlistanut käymällä päivällä tentissä ja lukemalla illan huomiseen tenttiin. Jee.
No, kyllä tuli juhlistettua cheddarjuustotäytteisillä jalopenoilla ja mozzarellatikuilla tuossa alkuillasta. Kakkua saa huomenna.

2007-05-06T02:08:00.001+03:00

Ostetaan selkäranka.

Vappuystävät

2007-05-04T14:38:00.000+03:00

Vappu tuli ja meni. Aattona hyvin perinteistä: hauskaa seuraa ja saunomista sekä erittäin hölmö baariin ryntäys taksilla parin kaverin kanssa klo2.50...
Vappupäivä on mulle aina ollut se hauskempi päivä, piknik (sisältäen sekä ruokaa että juomaa, ehkä enemmän kuitenkin juomaa) aika perinteisellä porukalla.

Tästä tulikin mieleeni, että onkohan kaikilla nk. vappuystäviä. Siis käytännössä ihmisiä joita näkee kerran vuodessa ja pelkästään vappupiknikillä. Varmasti ainakin monella. Kaiken maailman vanhoja tuttuja kouluvuosien ajalta tai töistä. Meille on ainakin kehkeytynyt sellainen jonkin asteinen porukka, lähinnä nimenomaan jotain vanhoja lukiokavereita jotka pyörii nykyään eri kuvioissa. On kyl kiva nähdä aina vanhoja kasvoja ja sopia, että tulevana vuonna yritetään kyllä nähdä jokin toinenkin kerta ja sitten sitä taas muistaa tän lupauksen seuraavan vuoden vappuna kun asiaa taas yhdessä pohditaan. Aivan mahtavaa. =)

Puuro on päällikkö

2007-04-27T09:54:00.000+03:00

Puuro on hyvää. Puuro on ravitsevaa. Puuro on täyttävää. Puuro on ylivoimainen. Puuro on hyvä äijä. Puuro tulee ihan just ulos korvista?

On se niin vaikeeta

2007-04-24T14:56:00.000+03:00

Aamulla heti kärkeen aikataulut heitti häränpyllyä, kun painin herätyskellon kanssa puolitunta ennen kuin pääsin ylös ja valmistautumaan töihin. Mainiot puurot mahaan ja eikun pirteänä töihin. (Tällä hetkellä käyn vaan kerran viikossa duunissa kun koulujutut tahtoo viedä muun ajan.)

Eipä siinä, juosten junalle (mulla on paha tapa juosta ainakin muutama askel joka matkalla, oli oikeasti kiire tai ei), pari minuuttia Malmille, jossa tarkoitus vaihtaa bussiin. Näin juuri kuinka edellinen bussi vilahti ohi, mutta ei hätää onneksi noita menee noin 7 minuutin välein. Ei paha. Vihdoin bussi saapuu kohdalle ja kaivan lompakon/matkakortin esiin. Ensin rauhassa: Hmm.. Kyllä sen täällä jossain pitäisi olla. Sitten puolipaniikissa: Missä se on?! Ja lopulta alistuneesti: Niinpä tietenkin.

Ja eikun soittoa pomolle, että taidankin tulla joku toinen päivä, ja nokka kohti kotia. Tänään opiskellaan lujasti.

Nyt kerran kun pääsin taas blogien makuun

2007-04-23T20:02:00.000+03:00

Aivan pakko lyödä tänne vielä lainauksen lainaus Tumppu Von Tumpusta:

"Herra nimeltä _Metaphor_ puolestaan virkkoo seuraavaa:
....nykyään kaikki on sallittua!! ennen ei saanu palvoa saatanaa eikä ollu homoja, mut nykyään on keksitty jotain vitun tyhmiä ihmisoikeuksia!! saatanan palvojat ja homot helvettiin maapallolta!!!
Tämän minä haluaisin ottaa sarkasmina, mutta jostain syystä päähäni on iskostunut oletus siitä, että internetissä hauistaan Karhu-lippis päässä esittelevät nuoret mieshenkilöt eivät harrasta sarkasmia.

Jotain vitun tyhmiä ihmisoikeuksia. Joo, ne on perseestä."

Ei..apua...mä putoan tuolilta!

Hupipostia

2007-04-23T19:06:00.000+03:00

Oletko kyllästynyt roskapostiin? Niin minäkin. Mutta sain kyllä hyvät naurut tästä otsikosta: "Enlargement of your pepper for several days!"

Kompostiastian kirous

2007-04-23T17:06:00.000+03:00

Aah! Oon vihdoin saanu pienen hetken hengähtää, viimeiset kolmisen viikkoa oon näet tehny opiskelujen puolesta niin pitkää päivää, että ammattiliittojen herrat ja rouvat söis pöksynsä jos vaan tietäis.
On ollu käytännössä parin päivän välein pahoja deadlineja: tenttejä, seminaariesitelmiä, laskareita you name it...

Tänään maanantaina oli pahan putken viimeinen päivä kun piti pitää biokemmassa esitelmä eräästä H5N1-influenssaan liittyvästä artikkelista. Ei siinä muuten mitään, mutta kun satuin huomaamaan tuossa perjantai-iltana klo19.40, että olin alkanu tekemään väärästä aiheesta esitystä, niin iski pieni puolipaniikki!
No, viikonloppu neljän seinän sisällä googlaamassa artikkelin termejä ja vääntämässä powerpointtia, ettei yleisö ja proffa pääsisi aivan raiskaamaan sentään. Ois voinu tulla muuten aikamoista teurastusta.
Nyt jälkeenpäin ajateltuna pärjäsin kyllä aika pirun hyvin. Esitys oli mielenkiintoinen ja selkeä(ainakin mun mielestäni) ja aiheen ympäriltä keskusteltiin vilkkaasti. Ja kysymyksiinkin osasin vastata ihan riittävän hyvin.

No, mutta jotta vaaka ei kallistuisi ihan vaan pelkän herkun puolelle, niin pitää todeta, että kylläpä kompostoinnista voi taas saada puristettua pakollisen riidan aikaiseksi. Molemmat ollaan kyllä kompostoinnin puolestapuhujia, mutta tän kahden hengen hallituksen mielipiteet jakaantuukin sen jälkeen jotakuinkin kuin Bushin(pick one) ja Mahatma Gandhin...

Yritettiin löytää sopivaa vetosysteemiä keittiön kaappiin. Tarvittaisiin sopiva ratkaisu normaalille roskikselle, kompostiastialle ja lisäks pahvit jonnekin. Mahdotonta. Päästä ainakaan yhteisymmärrykseen.
Toinen haluaa väkisin kaikki kolme samaan vetosysteemiin, käytännöllisyydestä viis kunhan asia saadaan hoidettua. Ei mitään väliä tai ajatusta siitä, että normaalin roskiksen tila on niin pieni, että pussin täytyttyä 1/3:n pitää pussi ottaa ulos kaapista lattialle seisomaan, jotta sinne saataisiin järkevästi täytettä ennen kuin sen saa heivattua eteenpäin.
Siinä kun yrittää sitten rauhassa selittää asiaa ja ehdottaa esim. vaihtoehtoa, että nykyiseen systeemiin hankittaisiin vaan erikseen oma kompostiastia kaapin lattialle, jonka sitten vain kumartumalla vetäisi esiin, niin hirveät pultit.
-Ei käy! Mä en ala konttamaan lattioilla jonkin roskiksen takia. (kumpihan meistä muutenkaan on se pidempi varustettuna selkävaivoilla?)
No hyvä on sitten. Mitenkäs sitten jos hankittaisiin kaksi hieman isompaa boksia vetosysteemiin, jolloin normaalille roskikselle tulee tarpeeksi tilaa ja toinen on sitten kompostille?
-Ei käy, ei kompostia voi laittaa isoon astiaan. Ja mihinkäs pahvit sitten laitetaan?
No kyllä se kompostiastia voi olla isompikin, eihän sitä tarvitse kokonaan täyttää ennen kuin sen tyhjentää. Ja voisihan ne pahvit vaikka laittaa siihen samassa kaapissa olevalle pienelle hyllylle?
-Mutta kun ei siinä ole tilaa kuin ehkä... *mittailee käsillään noin 25cm:n kokoista tilaa*
No mutta eihän sitä pahviroskaa tule kuin harvoin, voihan ne viedä sitten aina samaan aikaan kuin roskiksenkin, niin ei pääse tilakaan täyttymään..?
Ei käy. (Ilme alkaa olemaan jo aika tuima)

Lopputulos? Toinen on vihainen minulle, koska kompostiastiaa ei saatu ostettua.

Selasin nettiä, ratkaisu taisi löytyä. Käytiin itse asiassa katsomassa kyseistä mallia jo aikaisemmin, mutta ei silloin säväyttänyt. Nyt se taitaa olla ainoa mahdollisuus pitää rauha talossa. ;) Kas tässä.

Vastapainoksi on kyllä pakko sanoa, että vaikka mulla ei henkilökohtaisesti oo missään vaiheessa oo ollut mitään kränää Ikean kanssa, niin tänään kyllä meinas mennä vati nurin kerrasta poikki -systeemillä. Hankittiin puoli vuotta sitten kylppäriin kaappi, johon menee mukavasti likapyykki ja muutakin tavaraa. Ollaan vaan jouduttu odottamaan sopivia ritiläkoreja nyt jostain sieltä loka/marraskuulta saakka. Ollaan 5-6 kertaa yritetty hankkia niitä sen jälkeen, mutta aina loppu. Tänään vettisivujen mukaan koreja piti sitten olla paikalla. Kun päästiin sinne vähän ennen neljää, niin yllätys yllätys, tuote on tilapäisesti loppu! Siis voi jumalauta.
-Joo, niitä oli aamulla neljä kappaletta, mutta ne meni heti. Mutta jos te haluatte ne varmasti, niin voidaanhan me laittaa ne postitilauksena?
Ja se varmaan maksaa jotain..?
-Joo, se on 17 euroa.
Just joo, no me taidetaan kyllä jättää hankkimatta se 17 euron postitus, kun ne kaksi koria jotka tarvitaan maksaa kuitenkin yhteensä sen 8 euroa.
Meinattiin pomppia tasajalkaa ja heittää kärrynpyörää samaan aikaan.

P.S. Kävin muuten katsomassa keittön lavuaarin alta sitä kaappia jossa roskis sijaitsee. Eihän sitä kyllä todellakaan tarvitse kuin kumartua vähän, niin kaapin lattialle sijoitettava kompostiastia olisi käsillä. Parempi etten mainitse asiasta mitään.

76min.

2007-03-28T19:43:00.000+03:00

Perkele.

Ilostelua ja nettiurheilua

2007-03-28T18:54:00.000+03:00

Tänään käppäillessäni luennon jäljiltä keskustassa sain puhelun jostain ennalta tuntemattomasta numerosta. Soittivat Kemiralta ja kehuivat lähettämääni CV:tä sisällöltään mielenkiintoiseksi. Että jos kesätyönhaku on vielä ajankohtaista, niin tervetuloa työhaastatteluun.
Puhelu veti hymyn huulille, suunnistaisin näet oikein mielelläni Kemiralle kesätöihin. Siellä tehdään sen verran mua kiinnostavia bio- ja polymeerikemian juttuja, että osoite ei voisi olla parempi.
Toki mun CV:ni on ihan mallikas, että oisin voinut kuvitellakin, että hakemaani tehtävään näytöt riittää, mutta kyllä sitä kuitenkin aina jännittää, että soittaako sitä siltikään kukaan.

Eikä nyt pidä kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa, joten katsotaan sitä asiaa sitten vaikka ensi viikolla uudestaan kunhan oon ehtinyt näyttämään naamaani siellä suunnalla. Ilmoittelen kuinka homma etenee.

Tällä hetkellä vietän aikaani tässä koneella ja kuuntelen Suomen EM-karsintapeliä Azereita vastaan. Hieman jännitti kotiin tullessa, kun ei täältä löydy mitään Canal+:ssaa tai edes radiota koko huushollista, mutta onneks netti pelasti jälleen kerran. Radio Suomi pärisemään ja pastaa napaan.
.
.
.
Nyt Suomi hei jotain peliä, 70 minuuttia jo kellossa...

Unta silmissä ja kevättä rinnassa

2007-03-26T13:51:00.000+03:00

Joo-o, paljon on taas ehtiny tapahtua sinä aikana ku oon "laiskotellu" kirjoittamisesta. Toisaalta varsinaisesti ei voi kyllä puhua laiskottelusta, koska aika on laitettu puhtaasti opiskeluun ja töihin. Monet päivät on olleet yli kymmentuntisia + matkat päälle, joten melkein klo7.30-19.30 on menny muualla kuin kotona. Ja siihen päälle kun lyödään muutamat opiskeluun liittyvät kotona hoidettavat tehtävät, niin ei oo hirveästi ollu paukkuja kirjoitella.

Vaalitkin tuli ja meni. Ja samalla lähestulkoon hyvä luottava fiilis tulevaisuuteen. En jotenkin vaan voi ymmärtää kuinka niin moni Suomessa voi äänestää kokoomusta. Vaikka en yleensä tykkää tuomita ketään, niin tulee lähinnä vaan mieleen, että siihen joukkoon mahtuu kyllä monta ahnetta tai tyhmää ihmistä. Mutta ei siitä sen enempää. Onneksi nyt kuitenkin oma vihreäläiseni taisteli itsensä läpi.
Ja toisaalta eivät erot Suomessa ole niin pahoja puolueiden välillä kuin monissa muissa maissa, täällä kannat eroavat aika marginaalisesti toisistaan.

Kevätkin tekee vahvasti tuloaan, eilen oli älyttömän mukavaa käydä kävelemässä auringonpaisteessa, ihan oli liian kuuma takki päällä. Maistui aika herkulliselle kun virittäytyi tuulensuojaan lukemaan kirjaa. Takatalvea odotellessa... ;)

Suunnistuspeli

2007-02-13T16:05:00.000+02:00

Viikissä vietän aikaani kirjastossa opiskelujuttuja tehden ja odottelen kello viittä, jolloin mulla alkaa suunnistuspeli. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Menin näet ilmoittautumaan yliopiston sähköpostitiedotteiden kautta johonkin kyseisen nimenomaavaan tutkimukseen. Oiskohan siinä ollu kyse jostain mobiilisuunnistuksesta tai jotain sinnepäin. Taidettiin siinä luvata palkkioksi jokunen leffalippukin ellen ihan väärin muista. Kyseinen suunnistus tapahtuu Ruoholahdessa, joten aika urbaani meininki siis. Toivotaan että on hauskaa.

Sitä ennen mun pitäis kuitenkin vielä saada sepustettua ruotsiksi jotain opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen liittyvästä tutkimuksesta. On muuten aika rautalangasta vääntämistä sanakirjan kanssa. =)

Kattelin muuten tossa viime viikonloppuna Sutten valtakunta -leffan. Leffan soundtrack loi oikein sopivan tunnelman. Tällä hetkellä tehosoitossa soittimessa. Hyvää settiä.

Kuin Atrian mainoksesta

2007-02-07T16:46:00.000+02:00

Suunniteltu:

Päivän ohjelmassa herätys klo7.30,
opiskelujuttujen tekoa kotona n.klo8-9.40,
luento keskustassa klo10.15-11.45,
ruokailua ja opiskelujuttujen tekoa Kumpulassa klo12-14.15,
ruotsia klo14.15-16.30,
opiskelujuttuja klo16.30-18
ja treenit Pasilassa klo18.30-21.

Toteutunut:

Aamulla herätys klo7.30,
torkuttamista klo8.30 asti,
raahautuminen olohuoneen sohvalle telkkarin eteen,
aamupalaa ja opiskelujuttujen tekoa (hyvin vähän!),
junamatka Tapanilasta Helsinkiin klo9.49-10.47(!),
junamatka Helsingistä Tapanilaan klo10.54-11.11,
ruuanlaitossa avustamista ja muuta siivoamista klo11.20-11.40,
syömistä ja koneella turhaa istumista klo11.40-13.40,
ruotsintunti Kumpulassa klo14.15-16.30,
turhaa koneella istumista (juuri tällä hetkellä) klo16.30-?,
treenit klo18.30-21.

Joo... eli oikeastaan se mistä piti kertoa oli aamun supersähellys, joka ei ollut ennen lähtöä suoritettua löysäilyä mun vikani millään tavalla.
Junamatka Tapanilasta Helsinkiin kestää normaalisti joka asemalla pysähtyvällä rakkaalla I-junalla 17 minuuttia. Tällä kertaa juna tosin päätti tiltata Käpylän ja Pasilan välille, jossa nauroimme muiden matkustajien kanssa konduktöörien kuulutuksille vikaan liittyen. Onneks vaunussa ei tainnut olla yhtään todella kiireistä ihmistä, jolla ois esim. jatkoaikataulut menneet sekaisin viivytyksen takia. Tosin eräällä darraisella(voi tosin olla et oli vielä kännissä) jätkällä oli ymmärtääkseni kohtuullisen ahdistunut olo suljetussa junassa.

Sitten kun juna reilun 30 minuutin paikallaanolon jälkeen päätti liikkua, niin päästiin Pasilaan. Pasilan laiturista kun päästiin hädin tuskin irtautumaan, niin tuli soittoa kotoa, että "kiireiselle" kauppamatkalle lähtö oli aiheuttanut avaimien unohtamisen kotiin. Ei käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin ottaa ensimmäinen juna Helsingistä Tapanilaan. Mahtavaa.

Tämän jälkeen lomalainen vielä valjasti mut keittiöpuuhiin kun oli kutsunut lounasvieraan ja oli aikataulusta myöhässä. Tämän jälkeen mulla oli pää sen verran jumissa, että jätin koulujutut ihan suosiolla ja kökötin koneella kunnes piti lähteä koululle. Onneks sentään ruotsintunti oli jälleen kerran rento. Oon pakkoruotsia vastaan, mutta itselle kyllä kielet maistuu.

Ei mulla muuta.

Luentojen välissä

2007-02-02T09:53:00.000+02:00

Aamulle sattui mukava tunnin tauko keskustassa luentojen välissä. Hieman fiilistelyä yliopiston kirjastossa(siis tässä Tuomiokirkon vieressä), täällä oikein huokuu sellainen vanha ilmapiiri. Jos et ole koskaan nähnyt livenä kuinka ihmiset käyvät läpi jotain vanhoja sanomalehtiä sellaisella lukulaitteella kuten leffoissa, niin tänne ja sassiin.

Ehdin vielä käväistä lisäksi STA Travelsilla kyselemässä hieman maailmanympärysmatkaan liittyen. Kunnon fiilistelyä. Ne pienet, ilmaiset asiat, aah...

YT-neuvottelut

2007-01-22T16:42:00.000+02:00

Meidän yrityksellä ei mene kovinkaan hyvin. YT-neuvottelut on ilmoitettu seuraaviksi kuudeksi viikoksi. Yrityksen hieman vajaasta sadasta työntekijästä irtisanotaan 10-20. Se on aika suuri määrä kun otetaan huomioon, että kyseinen määrä kohdistetaan neljälle osastolle, tosin suurimmat kuuluu tähän joukkoon. Meiän oman osaston kohdalta perusteluna oli, että työteho on laskenu vuoteen 2005 verrattaessa.

Kyseinen työtehon laskeminen kuulostaa mun korvaani kohtuullisen utopistiselta, koska eräänä pisimpään tällä osastolla työskennelleistä(viisi vuotta) voin rehellisesti sanoa, että työteho on mun mielestäni kasvanu lineaarisesti sinä aikana ku oon täällä työskennellyt. Kaikki painaa niska limassa duunia ja osa ei pidä edes varsinaisia ruokataukoja tai muita lakisääteisiä taukoja.

Jonkun täysipäiväisen työntekijän kannalta voisi melkein olla parempikin saada potkut ja etsiä uusi työpaikka, meiän porukat kun on huonosti palkattuja sekä ammattitaitoisia tehtävissään. Täällä on vaan kehittynyt sellainen eräänlainen "perheilmapiiri", että tuskin kuitenkaan kukaan sen takia mielellään lähtee, vaikka se ruoho voisi tässä tapaukessa todellakin olla vihreämpää siellä aidan toisella puolen.

Omasta tilanteestani voisin sanoa sen verran, että mulle irtisanominen olisi aika paha juttu. Tämänhetkinen työ kun on niin joustavaa mun opiskelujen ja "puoliammattimaisen" pelaamisen (nyt puhutaan siis urheilusta jos joku ei tajunnut, ja ei, en pidä pokeria urheiluna) kannalta etten usko löytäväni parempaa työpaikkaa tähän elämäntilanteeseen. On kuitenkin aika vähän töitä joita voi tehdä silloin kun itselle sopii, eikä illat/viikonloput käy nimenomaan tuon treenaamisen ja pelaamisen takia. Joukkueurheilu perkele.

No, katotaan nyt mitä tuleman pitää. Sormet ristissä ettei tarttis alkaa jännittämään asuntolainojen takia. Onneksi on läheiset suhteet vanhempiin, todella pahan paikan tullen ne varmasti auttaisi vaikka ei rahassa ryvekään. Jollain toisella voisi olla vielä jännemmät paikat.

Ja hei, elämäähän tää vaan on, on sitä tullu oltua pahemmissakin tilanteissa. Kyllä niistä aina jotenkin selvitään kunhan ei lannistu. ;)

Pom(p)otusta

2007-01-18T12:34:00.000+02:00

Olipa vaikea aamu. Yöllä heräilin muutamaan otteeseen, kuten ikävä kyllä tässä lähiaikoina lähes joka yö, ja kellon soidessa oli pakko laittaa pari torkkua. Kun vihdoin ja viimein olin saanu kammettua itteni ylös, tehtyäni aamupalaa(paahdetut kaurapalat on aika herkkua margariinin, juuston ja meetvurstin kanssa!) ja asettauduttua teksti-tv:n ääreen tarkistamaan yön NHL-tuloksia, niin puhelin piippasi. Klo7.25 tuleva viesti ei voi koskaan tietää hyvää.

Pomo kirjoitti, että olivat saaneet projektin loppuun, jossa olin mukana, joten töitä ei löytyisikään enää tälle tai seuraavalle viikolle. Prkl. On tässä näet tullu suunniteltua lähiviikot maailmanympärysreissua, eikä toi budjetti tuu kasaantumaan aivan ittestään, joten kaikki mahdolliset työpäivät pitäis onnistua käyttämään mitä opiskeluilta jää yli.
No, onni onnettomuudessa, mun pitäis joka tapauksessa tehdä opiskelujuttuja aika läjä nyt muutenkin, joten ei "vapaapäivä" oo mikään katastrofi. Tää ainakin motivoi tekemään niitä.

Eilen alkoi koulussa ainoa pakollinen ruotsinkurssi, ja oli kyl ihan hauskaa. Hieman jänskäs ku ei tota ruotsia oo tullu pahemmin harrastettua lukion jälkeen (eli käytännössä seitsemään vuoteen), mutta meininki oli vähän eri luokkaa kuin aikoinaan yläasteella tai lukiossa. Porukka otti homman rennosti kuten myös opettaja. Se on niin paljon opetusmetodeista kiinni. Ryhmäkeskustelut kunniaan. Ja kyllähän se juttu lähti luistamaan parin minuutin jälkeen. :)

Järkevää palautumista

2007-01-11T11:32:00.000+02:00

Päätin jäädä tänään vielä kotiin lepäämään, vaikka arvasinkin jo eilen illalla ettei kuumetta aamulla enää oliskaan. Ei ollu, mutta toisaalta on vielä vähän puolittainen olo, joten hyvä päätös.

Herätessäni sain ilokseni huomata yöksi ennustetun lumisateen todellakin toteutuneen. Vielä en taida uskaltautua(jaksa) ulos lähtemään, mutta parvekkeelta käsin ikuistin eilisen hiekkalaatikon valkeassa asusteessaan. Kyllä ne kymmenet ajelehtivat lelut näemmä vieläkin sieltä alta paistaa.

Flunssailua

2007-01-10T15:23:00.000+02:00

Eilen aamusta oli pärskimisvaihe, illalla voimatpoisvaihe ja aamulla voimatpois- ja kuumeiluvaihe. Eilinen iltapäivä ja ilta sekä tää päivä on menny akselilla tietokone, uni, kirja, telkkari. Tilastotieteen kurssi ois alkanu tänään, ois ollu ihan hyvä olla ekalla kerralla kun kyseessä on kuitenkin jatkokurssi. Ettei oo sitten liian pihalla kun sinne ilmaantuu. Toisaalta mulla on hyvä backup, kun isä on tilastotieteilijä.. ;)

Kauppaan asti jaksoin sentään raahautua ja matkalla(lue: pihalla) törmäsin parveen(!) fasaaneja. Niitä oli porukassa seitsemän kappaletta, useimmiten kun noita tuntuu olevan maksimissaan muutama. Yritin napata kuvaa, mutta tuli aika huonoja, joten en kelpuuta niitä tänne. Sen sijaan jaan teiän kanssanne taloyhtiön lapsien temmellysmaan, aina yhtä siistin hiekkalaatikon. Olkaa hyvät.

2007-01-10T15:15:00.000+02:00

Välillä kyllä hävettää...

2007-01-09T14:13:00.000+02:00

...olla suomalainen. Aamulla työmatkalla oli kyyditsijänä oikein mukavan oloinen ulkomaalaisen taustan omaava bussikuski. Ikävä kyllä bussin ovien kanssa oli (taas kerran) ongelmia ja sitten eräällä pysäkillä pois jäävä n. 50-vuotias nainen onnistui saamaan ääneensä todella happaman ja vaativan sävyn tiuskaistessaan, aivan kuin kaikki olisi ollut kuskin huonoutta: "Voisiko ovet saada auki?" Kirjoitettuna toi lause ei kuulosta kuin kohteliaalta, mutta se miten se sanottiin... Mua vaan inhotti.

Ymmärrän kyllä jos joku on heränny väärällä jalalla ja on myöhässä töistä ja on kiire, mutta mun mielestäni ei kuitenkaan oo oikeutettua purkaa huonoa oloaan muihin. Tai vaikka muissakin maissa käyttäydyttäisiin samalla tavalla (mitä en muuten ainakaan oo huomannut), niin en siltikään suvaitsisi kyseistä käytöstä Suomessa. Ala-arvoista.

JuhaniMarokko goes crazy

2007-01-08T18:51:00.000+02:00

I loooove M-Market! Poikkesin kotimatkalla lähikauppaan kalastamaan litraa omenamehua, mutta ostoskassiin tarttuikin mehun lisäks aika iso läjä muutakin:

- jäävuorisalaattia (hyvä ostos, terveysruokaa illalla, loput tarpeet löytynee jo jääkaapista)
- maustekurkku (JuhaniMarokon kissanminttua)
- litra maitoa
- kaksi litraa minttusuklaajäätelöä
- 10 (kymmenen) Kingis-suklaapuikkoa!

No, ne jotka on lukenu pidempään tätä palstaa tuntee jo minttusuklaajäätelön arvon tässä kotitaloudessa, mutta noi Kingikset laittoi mut kyllä aivan sekaisin. 20 snt/kpl. Hetkinen. Joko ne myi niitä aivan törkeellä tappiolla tai sitten meiltä kuluttajilta vedetään normaaleina päivinä kohtuullisen suolaiset katteet välistä. Paitsi että mä oon sen verran pihi jätkä että ostelen vaan hyvän hinta-laatusuhteen omaavia jätskejä.

Muutenkin Metro-Marketin (ei se sen oikea nimi oo, mut kutsun sitä aina siksi) konseptiin kuuluu monta kovaa tarjousta joka päivä, mikä on oikein mukavaa. Vähän kuin ois joulu joka päivä. Sitä maksaa muutenkin ihan mielellään vähän ekstraa muista tuotteista, koska kyseessä on paikallinen market eikä mikään iso ketju. Tai onhan noita jossain muuallakin, mutta aika harvoja. Ja matkaa on kaupalle ehkä noin 20-30 metriä. Aikaisemmin sen tilalla ollut K-pikkolo lopetettiin aikoinaan nimenomaan vähäisen asiakaskunnan takia (Alepa radan toisella puolella varasti asiakkaat), mutta asuinalueen asukkaiden harras toive saada kauppa takaisin myös radan itäpuolelle on nyt aktivoinut ihmisiä käyttämään enemmän tuota pientä ja piskuista Metro-Marketia. Mä oon varsinkin kova kannattaja. =)

2007-01-08T17:57:00.000+02:00

Tolla satsilla luulis taas pärjäävän vähän aikaa. Tarkimmat voivat huomata, että yks Kingis poistui keskuudestamme jo välipalalla...

Ain laulain työtäs tee...

2007-01-04T11:06:00.000+02:00

..trala lal lal lal lal laa!

Vatsakivut helpotti iltaa kohti ja pystyin nauttimaan täysin siemauksin eilen SubTV:ltä tulleesta eräästä fiilistellyimmästä korttipelielokuvasta eli Roundersista. Aivan mahtava pätkä, ei jaksa kyllästyä. Itse asiassa elin siinä muistikuvassa, että pelissä pelattiin normaalia viiden kortin draw pokeria, mutta kyseessä olikin texas holm'em eli Suomessakin nykyään paljon pelattu pelimuoto.

Tänään palasin sitten heti sorvin ääreen kun kerran oli ihan hyvä olo. Ja oon tässä aamupäivän pohdiskellu et tämänhetkinen työtehtävä on muuten aika mukava; päivitän firman yritysrekisteriä, aika leppoista hommaa.

Pitäis myös varmaan kohta alkaa silmäilemään jo ens kesän kesätyömahdollisuuksia. Lienee aika vihdoin ja viimein vääntää se CV, tähän asti oon onnistunu luistamaan siitä, mutta nyt lienee jo selkä seinää vasten jos haluaa oikeasti jonkun kunnon duunipaikan omalta alalta. Polymeerikemisteillä on vaan hieman huonosti vaihtoehtoja Helsingin alueella, suurin työpaikkakeskittymä taitaa olla Porvoossa ja haluaisin mieluiten pysyä sieltä poissa niin pitkään kuin mahdollista, koska muuten pelkään et jumitan vielä sinne. Aika pahoja pelkoja kun en todellakaan oo vielä lähelläkään pääsyä sinne.
Tosin tässä yhtenä päivänähän törmäsin labrassa käyneeseen vanhaan pelikaveriin joka on töissä Porvoossa eräässä polymeerifirmassa, ehkä sitä kautta voisi ainakin tiedustella vinkkejä tai työmahdollisuuksia. Jos urheiluyhteyksistä vaikka ois kerrankin jotain hyötyä, tosta sporttipuolesta kun yleensä ennemminkin koituu kuluja kuin varsinaisesti kertyisi rahaa kassaan. No, eihän sitä urheilua sen rahan takia harrasta, mutta ei siitä kyllä haittaakaan olisi, jos sitä tippuisi hieman enemmän kukkaroon. Ollaan tyytyväisiä siitä mitä saadaan.

Hyvää kiinalaista ruokaa...

2007-01-03T14:58:00.000+02:00

...ja todella ikävät vatsakivut vartti ruokailun jälkeen. Ajattelin aluksi, että kyse on vaan siitä, että ahdoin itteni liian täyteen sitä herkkua, mutta sitten täällä töissä alettiin ehdotella norovirusta ja ruokamyrkytystä. Tuota norovirusta kuulemma ainakin on nyt ollut todella paljon liikkeellä, mutta iskisikö se noin nopeasti ruokailun jälkeen..? Saa nähdä paraneeko olo tästä vai kutsuuko vessanpönttö. Tuntuu aivan kuin vatsa kramppaisi rintalastan alkuosaan asti. Ei mukavaa. Taitaa jäädä tänään kyl pidennetty työpäivä ja treenit väliin.

.
.
.
Jatkoa muutaman minuutin viiveellä noroviruksesta:

"Itämisaika:
Tartunnan saamiseen riittää hyvinkin pieni määrä viruksia. Itämisaika on 10–24 tuntia.

Tartuntatavat:
Virus leviää tavallisimmin henkilöstä toiseen tapahtuvana kosketus- tai pisaratartuntana, mutta se voi levitä myös saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Virus saattaa päätyä marjoihin, hedelmiin ja kasviksiin, jos niitä kastellaan ihmisen ulosteella saastuneella vedellä. Virus voi siirtyä ihmisestä elintarvikkeisiin myös käsien välityksellä."

Tuo itämisaika nyt ainakin poissulkee tuon viruksen saamisen lounaalta. Tosin mustikoita ja vadelmia on tullut kyllä syötyä viimeisen vuorokauden aikana... =/

Välipäivien täytettä

2006-12-28T20:37:00.000+02:00

No siinähän se joulu meni, kiitos kysymästä. Mökkeilyä, sukulaisten kanssa kortin pelaamista, saunomista, ruokaa, unta. Oikea mukavaa.

Oon ekaa kertaa Suomessa lomalla välipäivinä. Aikaisemmat noin 8 vuotta on menneet Ruotsissa turnausmatkalla, sekä peli- että ryyppäjäis. Viime vuoden jälkeen päätin kuitenkin, että nyt riittää, ja vietän oikein todellisen Suomi/kotiloman. Puolitoista viikkoa - ei paha.

Välipäivät tuntuu jotenkin todella luksukselta kun ei pitkään aikaan oo ollu Suomessa tällaista rauhaa ja kiireettömyyttä. Yleensä tunnen itteni tosi laiskaks jos en oo töissä silloin kun opiskelujutuista on vapaata, mutta tänä vuonna aattelin palkita itteni hyvästä syksystä. Ja koska voisi kuvitella, että nyt olisi oiva sauma nukkua joka aamu pitkään, niin oonkin heränny poikkeuksetta kello 8-9 aikoihin. On pirun mukavaa kun päivä on niinkin pitkä kuin se voi olla. Jos venyttäis unet jonnekin klo12 tienoille, niin nousis vaan väsyneenä ja päivä ois lähestulkoon jo siinä.
Nyt on tullu tehtyä vaikka mitä, kuten kierreltyä aleissa, lounastamassa kaupungilla, kattomassa päivänäytöstä leffateatterissa (tuplaluksus), urheiltua jne.
Viikonloppunakin odottaa aina mukava uusivuosi. Vaikka moni ei sitä jaksaisikaan juhlia, niin mä oon aina jaksanu viettää silloin hauskaa aikaa. Ja ihan vaan mainitakseni, hauskaa voi pitää uutena vuotena ilman alkoholiakin. Itse asiassa en oo tainnu ryypätä uutena vuotena viimeiseen neljään (vai kolmeen?) vuoteen. Mitä nyt lasin skumppaa on ehkä ottanu.

Ja kyllähän sitä joku hyvä rakettisetti pitää sitten löytyä takataskusta, taidankin lähteä kattomaan netin kautta tarjontaa pikimmiten.

Pikkujoulurypäs

2006-12-17T17:05:00.000+02:00

Tää viikonloppu oli pyhitetty yksinomaan pikkujouluille. Perjantaina ois ollu kahdet ja lauantaina kahdet.

Perjanaina oli siis Kumpulassa labran pikkujoulut joissa ei harmittavasti saatu karaokevehkeitä toimimaan, tai pikemminkin mikkiä. No, ehkä se oli toisaalta ihan hyvä.
Illan päähuomio kääntyi siinä vaiheessa sähkökitaran soittamiselle näppiksellä. Hauskan näköistä touhua, vaikka en ite lähtenykään mukaan siihen settiin. Vaihdettiin myös keskenämme härskejä vitsejä ja naurettiin paljon.
Siitä sitten jatkettiin kaverin kanssa keskustaan ja baariin jonne toisten pikkujoulujen porukat oli matkannu. Loppujen lopuks löydettiin ittemme jatkoilta vielä aamukahdeksalta.

Raahauduin siinä sitten kotiin ja otin parin tunnin unet.

Lauantaina oli joukkueen pikkujoulut. Tarkoitus oli ollut päästä jo klo12-13 aikoihin liikkeelle ja pelaamaan pokeria jengin vanhemman puoliskon kanssa. Ei niistä nuoremmista oikein vielä oo pelaamaan, häviää vaan rahansa turhaan. Mukavampi kyniä ihmisiä joille mahdollinen tappio ei tuota niin pahaa mieltä. Kaikki voittaa. Niin ja siis eihän meiän panokset nyt mitään järkyttäviä oo, mutta kyllä turnausvoitolla nyt kuitenkin ilmaisen illan ittelleen hankkii.
Mulla kävi kortti uskomattoman hyvin ja selvisin muutamista tukalista paikoista hyvällä onnella. Saldona oli kolmesta turnauksesta yksi kakkos- ja ykkössija. Eli talous oli taattu.

Tosin pitää mainita, että raha ei tuonut kyllä onnellisuutta, olin näet aivan palasina edellisen illan rymyämisen jäljiltä. Keräilin kamojani noin kello yhdestä aina ilta seitsemään asti. Lujilla oltiin. Ruoka tai alkoholiton juoma ei tahtonut pysyä sisällä, koko ajan oli sellainen puolikuollut olo. En toivo kenellekään vastaavaa.
No, vaivat yleensä lähtee sillä millä ne on tullukin, joten koska pari olutta päivän aikana ei ollu kuin pahentanu oloa, niin sain sitten ystävällisiltä joukkuetovereiltani hieman kirkasta kurkkuun ja meininki parani tuossa tuokiossa!

Jatkettiin sitten viralliselle pikkujoulupaikalle josta löytyi sauna, sapuskat ja yhteiset juomat. Otin kuitenkin aika maltillisesti, päivän totaalikonttaaminen ei ollu aivan vielä täysin unohtunut. Ohjelmaa riitti ja hauskaa oli. Saatiin myös tallennettua aika hulvatonta videomateriaalia erään....no, ehkä hieman yliaktiivisessa ärsytyskännissä olleen joukkuekaverin kustannuksella. Pitänee käydä kattomassa onko joku ollut niinkin ankara, että ois laittanu videon nettiin joukkuetovereiden naureskeltavaksi. Epäilen, mutta ne klipit on pakko kyllä nähdä uudestaan jotain kautta, niin hyvät naurut niistä saa.

Sunnuntai on ollu rauhallinen kuten arvata saattoikin. Ja toivottavasti on sitä myös maanantaiaamuun saakka.

Rutiköyhänmiehen Ilta-Sanomat & Iltalehti

2006-12-14T08:53:00.000+02:00

Nykyinen päivitystahti on ollu aika rauhallista. Siihen on ollu syynä lähinnä opiskelujutut, näin joulun alla kun tahtoo vähän aina puskea tenttiä sun muuta mukavaa tehtävää. Pikkujoulukomiteaan en onneks tänä vuonna kuulunu, paljon mukavampi päästä välillä nauttimaan itsekin kilpailusta ja peleistä, itse jos on suunnitellut, niin silloin joutuu myös harmittavan usein jäävätä itsensä. Lapsenmielinen kun oon, niin kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin pitää päästä mukaan kuin vaan mahdollista...

Oon taas aamulla fiilistelly matkalla labraan, kun tajusin, että kylläpä meillä joilla ei ole välttämättä rahaa päivittäisiin Ilta-Sanomiin tai Iltalehteen on asiat hyvin, tarjolla kun on joka aamu halpisvastineet: Uutislehti 100 & Metro. Ja kaiken lisäksi niissä on nykyään järkevämpää juttuakin, ei oo pelkästään kahdella uutisella maustettu juorulehti, mitä nuo iltapäivälehdet nykyään alkaa jo olemaan. Taso on tippunut jo huolestuttavan alas.

Mm. Iltalehdessä:

"Lordi skandaali Linnassa!" (päiv. viime viikolla, olisikohan ollut torstaina 7.12.)
Etusivulla suuri otsikko, kakkossivulla sitten homma lässähti aivan täysin, tämä "skandaali" oli ilmeisesti siis se, että kaksi Lordi-yhtyeen jäsentä oli Linnassa maskitta eikä heitä oltu tunnistettu. Missään ei vielä tässä vaiheessa mainittu herra Lordin vaimon käyskentelyä ilman kavaljeeria.

"Vanhasen Susan löysi uuden lohduttajan"
Artikkelista: "Susan Keronen viihtyi tanssilattialla tumman miehen kanssa."
Onko tästä naisesta pakko tehdä väen väkisin uutta turhaa julkkista vain sen takia, että hän on seurustellut pääministerin kanssa? Ilmeisesti on.

Uutislehti 100:aan ja Metroon voi vielä tällä hetkellä vielä luottaa, heiltä kun ei hirveästi löydy noita myyntipaineita kuin ehkä mainostajien suuntaan. Eläköön uutiset!

Kuinkas ollakaan

2006-12-03T01:18:00.000+02:00

Ei olisi pitäny avata suutani siitä lasisesta cokis-pullosta. Hieman sen jälkeen kun olin lähteny kohti keskustaa toinen asukki saapui kotiin ja äkkäsi tietenkin heti kylmän limupullon jääkaapista. Ja tietenkin oli kysymys aivan elämästä ja kuolemasta. Tai arkisemmin rivien välistä luettuna, että asiasta syntyy paha riita jos toinen ei pulloa saa juoda sieltä pois. Lupasi käydä aamusta ostamassa lisää cokista kaupasta. Ei suostunut diiliin, että lupaisi hankkia tilalle täysin samanlaisen pullon. (Läheisestä pizzeriasta ainakin saisi ostettua, koska sieltä omani alun perin sainkin. Mutta monelta aukeaisi?)
En suostunut. Toisessa päässä tuli mökötys-suutahdus. "Pidä tunkkis!" taisi olla viimeiset sanat ennen puhelun lopettamista.
No, arvata tietenkin saattoi, että mullekin tuli asiasta paska fiilis, joten soitin perään et juo pois jos tekee niin paljon mieli. Ei kuulemma enää kelvannut. Painotin että joisi nyt vaan. Ei sanonut juuta eikä jaata, mutta ainakin tilanne rauhoittui.

Lienee turhaa mainita ettei aamulla herättyäni kaapista löytynyt colaa. Puhumattakaan nyt mun kylmästä, taivaallisesta, lasisesta old school Coca-Colastani.

Aah, vihdoin....

2006-12-01T23:57:00.000+02:00

Koko viikko oli yhtä hullun myllyä; pääasiassa labraa ja seminaariesitelmän pakokauhunomaista vääntämistä, lisäks töitä ja unettomuutta. Joka siis johtui pääasiassa tosta esitelmästä. Tenttiin on niin helppo lukea huonosti, mutta kun joutuu pitämään jostain esitelmän ihmisille, niin sitä ei voi oikein laittaa viime hetkellä mailia, että: "Sori, mutta en nyt oikein ehtiny tekemään sitä..."

Potaskaa sanoisivat ne. Ja potaskaa tietäisin minä.

Tosin viikolla valvotut yöt kolmeen, kolmeen ja kahteen tosin puhuu hieman sen puolesta että ainakin yritin. Ja kyllähän se sit hoituikin.

Vo prkl. Nyt on kiire! Rypemään mars. Huomiseks on Coca-Colan 0,35 l:n lasipullo jääkaapissa. Luksusta...

Smash Mouthtia ja nettipokeria

2006-11-25T23:09:00.000+02:00

Tuossa alkuillasta oli salibandypeli, ja sieltä voitokkaan koitoksen jälkeen jatkoin burgerin kautta kotiin nauttimaan hiljaisesta koti-illasta. Kyllä yksin kotona olo voi tuntua välillä kyllä mukavalta! Ei sinänsä etteikö seura kelpaisi, mutta silloin tällöin on mukava olla vaan ihan yksin. Kaikki tarvitsee välillä sitä kuuluisaa "omaa aikaa". Kauan eläköön pikkujoulukausi.

Tänään tää luksusaika pitää sisällään Smash Mouthin energisen, hyvän fiiliksen musan kuuntelua. Saa laulaa mukana. Ei tosin täällä päässä kuulosta kovinkaan kauniilta, mutta sen takia onkin hienoa et oon täällä yksin...
Iltaan kuuluu myös nettipokerin pelaamista, oon hurahtanu kyseiseen touhuun aika pahasti. Pelaan tosin vielä vähän aikaa ilmaisen osallistumisen freeroll-turnauksia, joissa voi kuitenkin voittaa rahaa. Kyseessä on muutamat eurot, mutta silti tuntuu ettei niistä pelimerkeistä halua millään luopua. Halpaa huvia. Kohta siirrytään sinne sikarin savun täyttämiin hämyisiin takahuoneisiin ja annetaan hikikarpaloiden valua kortteja jännittäessä.

Pakko saada

2006-11-21T12:26:00.000+02:00

Maurelita vinkkasi L'Internaute-nettilehden julkaisemista uusista keittiötavaroista. Mun silmäni jäi tapittamaan kiihkeästi tätä. Ranskattomille todettakoon, että kyseessä on minikokoinen ranskalaisten perunoiden öljyssä paistamislaite, joka sopii erityisesti esim. sinkuille, opiskelijoille tai nuorille pareille.
Ja niille jotka on tyytyväisiä suomalaisiin uuniranskalaisiinsa ei voi kuin sanoa: "Te ette tiedä mistä te puhutte."
Ainoa huono puoli on, että Suomesta ei taida oikein löytää tavallisesta kaupasta normaalia paistoöljyä.

Eikä toi bissesettikään hullumpi kyllä ois. Suomessa vois vaan tuottaa hieman ongelmia noiden 5 litran minitynnyreiden hankkiminen, niitä kun ei tietääkseni ainakaan kovin monessa paikassa myydä - jos missään. (Jos tiedätte paikan, niin kertokaa ihmeessä!)

Ojasta allikkoon

2006-11-17T14:39:00.000+02:00

Labran opiskelijajärjestön hallituksen kokous oli tässä hiljattain. Aiheena mm. hallituksen valinta seuraavalle vuodelle. Opiskelijoita ei tällä hetkellä ole aktiivisesti täällä labrassa kovinkaan montaa, koska monet valmistuu tän vuoden aikana, joten vanhat parrat sitten totesi, että kyllä mun pitäisi sinne ilmaantua, koska ei muuten ihmiset riitä hallitukseen. Muistan elävästi kuuluisat viimeiset sanat: "Onhan siellä niitä vastuuttomiakin rivihallituslaisten paikkoja, ryhdyt vaikka sellaiseksi?"

No, myönnyin sitten puolipakon edessä kokoukseen ja valmistauduin henkisesti siihen, että hallituspaikka on tosiasia. Kokouksessa kävikin sitten - kuten arvata saattoi - aika köpelösti; musta tehtiin jotenkin ihmeellisesti rahastonhoitaja. Ei prkl.
Tämäkin johtui tietyssä määrin liian kiltistä luonteestani, koska en pysyny tarpeeksi kynsin ja hampain kiinni etukäteissuunnitelmassa. Tosin kyseessä oli eräänlainen kompromissi, koska aivan aluksi mua yritettiin saada puheenjohtajaksi. Myönnyin sitten mieluummin rahastonhoitajaksi edellisen kannustaessa vieressä, ettei se ole paha homma.
Jälkeenpäin kun oon kuitenkin miettyny asiaa, niin ei se rahastonhoitajan palli mikään aivan herkkuduuni ole - päinvastoin. Toiminta koostuu kuitenkin pääasiassa kaiken maailman ekskursioista ja lähes kaikkiin liittyy ainakin jossain muodossa raha. Eli tervemenoa lokoisat hallituspäivät.

Lienee turha mainita itsestäänselvyytenä ettei kyseistä työstä makseta mitään.
Pitänee suunnitella jonkinlainen varojen kavallus. Tervetuloa Caymansaaret!

Päivän todellisia shokkiuutisia

2006-11-10T11:13:00.000+02:00

Missä vaiheessa vanhasta kunnon Ilta-Sanomista on tullut Iltalehden, Seiskan tai Oho:n kaltainen - tekisi melkein mieli sanoa roskalehti - skandaalinhakuinen lehti? Aiemmin jutut olivat mielestäni edes jossain määrin luettavissa, mutta nykyään tekee lähinnä vain pahaa. Kuinka alas sitä voi nykyään vajota..?

Ilta-Sanomat mm. uutisoi 10.11.2006:

"Poshin ja Becksin liitto kriisissä!"

Ok, milloin tästä tuli huutomerkillä varustettava uutinen, eikö tää ole ennemminkin vallitseva tila?

"Spears taistelee lasten huoltajuudesta"

Kuinka paljon turhia juttuja voi Britney Spearsista saada irti. Kevin Federline hakee yksivuotiaan ja kaksikuukautisen lapsen yksinhuoltajuutta. Siis hetkinen.

"Näin Zeta-Jones laihdutti!" (huomatkaa elintärkeä huutomerkki)

Ote tekstistä: "Walesilainen brunette söi terveellisesti ja liikkui säännöllisesti."

Paljonkohan se maksoi laihdutusterapeutilleen näistä ohjeista?

Keskusteluosiossa päivän polttava kysymys:

"Keskustele: Yllättikö Vanhasen suhteen kariutuminen?"

Mä en viitsi edes sanoa tähän mitään.

Mulla on paha olo.

Torakka

2006-11-08T11:21:00.000+02:00

Jere Lehtistä ylistetään aika reippain sanoin NHL:n virallisilla nettisivuilla. Itse asiassa on aika vaikea kuvitella, että paljoa tätä artikkelia parempaa kiitosta voisi saada sanallisessa muodossa. Ketjukaverit, valmentajat, vastapelaajat...kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä Jerestä.

Itse olen arvostanut Jereä nimenomaan puolustavana hyökkääjänä, koska itsenikin näen nimenomaan parhaimmillani tuossa roolissa, mutta en ehkä ollut kuitenkaan ymmärtänyt aivan täysin kuinka arvostettu "Mr. Fix-it" oikein on.

Toinen (tai oikeastaan ensimmäinen) esikuva jääkiekon puolelta löytyi kotoisesta SM-Liigasta. Nykyään tosipeleistä jo vetäytynyt Timo Saarikoski oli yksinkertaisesti vain mahtava kiekkoilija. Taistelija.

Oodi ilmaismuovipusseille

2006-11-02T17:51:00.000+02:00

Siis kyllä noi kauppojen ilmaispussit on sit sitkeitä pikku-paskiaisia! Yksi pussi kesti niskoittelematta kolme litraa maitoa, kaks litraa minttusuklaajäätelöä(heh) ja kaupan päällisiks vielä pari Lipsiä. Eikä ollu lähelläkään ratkeaminen. Ei ne polymeerikemistit taida olla kovinkaan hölmöjä tyyppejä...

Défi pour la terre

2006-10-30T14:58:00.000+02:00

Maurelitan blogin syövereistä löysin ranskalaisen nettisivuston linkin, jossa pystyi mm. arvioimaan omaa energian kulutustaan testin avulla. Tämä "Défi pour la terre" on samoilla linjoilla kuin suomeksi www.ilmastonmuutos.fi -sivusto. Henkilökohtainen kulutukseni oli testin mukaan aika tarkasti 4000 kg hiilidioksidia vuodessa, jolla ilmeisesti sijoituttiin hyvin, kun kerran tuli kehujakin. Silti jokainen (varsinkin täällä teollistuneemmissa valtioissa!) voi tehdä vielä paljon enemmän suojellakseen planeettaamme.

Mulle tulee oikeasti välillä aina huono olo pelkästä ajatuksesta kuinka jotkut ei ajattele tarpeeks aikaa meiän jälkeemme. Oma etu tärkein etu. Mukavuus ennen kaikkea. Väärin!
En tarkoita että porukan pitäis syödä lihansa raakana, mutta pienilläkin asioilla voi vaikuttaa todella paljon päästöasioissa. Tuon ranskalaisen testin mukaan pystyisin pudottamaan pienillä asioilla kulutustani noin 10% tämän hetkisestä. Mun mielestäni se kuulustaa ainakin suurelta määrältä. Autoilijat voivat nipistää varmasti vielä huomattavasti enemmän. Sitoudun!

Peruspäivä jälleen kerran

2006-10-26T16:16:00.000+03:00

Varoitus! Avautumista laboratorioasioista, nyt tulee tylsää tekstiä. Tällä hetkellä mun peruspäiväni(tai oikestaan "intensiivinen" päiväni) labrassa kuulostaa suunnilleen tältä:

Tuun aamulla paikan päälle ysin kieppeillä. Alkaa hermoja raastava lorvailujakso. Punnitsen erilaisia lähtöaineita puolen tunnin välein ja odottelen niiden kuivumista, jotta pääsisin suorittamaan varsinaisia reaktioita niiden kanssa. Tätä jatkuu jonnekin reiluun klo12 saakka. (Tätä ennen lähtöainetta ollaan voitu kuivattaa jo useamman päivän ajan, jonka aikana ei voi tehdä käytännössä mitään muuta kuin lorvia netissä. Voin kertoa, että minuutit kuluu todella hitaasti.) Sitten kun tällainen lähtöaine jota tarvitsen työhön on vihdoin ja viimein saavuttanut vakiopainon (eli kaikki ei-haluttu liuotin/vesi, riippuen tapauksesta, on haihtunut pois), niin päästään vasta kunnolla työskentelemään. Tai niin mä aina hyväuskoisena maalailen ittelleni. Punnitsen johonkin reaktioastiaan ennaltalasketut määrät tätä lähtöainetta, liuotin ja kaiken maailman muut mössöt siellä on jo, lukuun ottamatta initiaattoria, joka laittaa reaktioon vauhtia.

Oikeiden initiaattorimäärien punnitseminen vaan sattuu olemaan niin pirun nihkeetä, määrät kun on jotain parin milligramman luokkaa. On muuten aikamoista säätämistä, jotta sais juuri oikean määrän vaikka vaaka ois kuinka tarkka(tänään esim. punnituksessa 2,634 mg, saa heittää ehkä noin 0,005 mg). Varsinkin kun tuo initiaattori on siis jauhemaista ja, kuinkas muutenkaan, todella sähköistä tavaraa joka mielellään lentelee joka suuntaan - paitsi tietenkin sinne minne sen pitäisi.

No, sitten kun viimein oon saanu noi kaikki tarvittavat aineet sinne reaktioastiaan, niin pitää vielä johtaa suljettuun reaktioastiaan typpikaasua, koska ilman happi haittaisi polymerointireaktiota. Tää vie taas lähemmäs tunnin kaikkine säätöineen.

Kun loppujen lopuks päästään aloittamaan kahden tunnin pituista reaktiota, niin kello on jo yli kolme. Luvassa on vielä reaktion jälkeen kaiken maailman mukavaa pientä hommaa, jotta ei nyt sentään ihan liian helpolla pääsis. Lähtemään ehdin tänään taas vasta joskus lähempänä klo18. Ei muuten, mutta kun pitäis olla leffaseurana keskustassa klo18.15 alkavaan näytökseen, katselussa Jadesoturi.

Ei lyhyesti sanottuna: paljon pitkää, puuduttavaa odottelua, sitten kun on kiire niin on oikeasti kiire. Ja päivät venyy. Ja palkka ei juokse, koska kyseessä on opiskeluun liittyvä tutkimustyö.

No mutta, nyt alkaa olemaan taas puuduttavan pitkän odottelun jälkeen taas se aika jolloin pitää sykkiä. Mentävä siis on.

Sateen ropinaa ikkunoissa

2006-10-22T14:17:00.000+03:00

Ei syksy, sade tai harmaus oo kyl ollenkaan huonoja juttuja.

Jos alla olisi hieman toisenlainen viikko (lue: terve), niin asiat voisi olla toisin, mutta kun flunssa on pitäny mut poissa treeneistä, niin se poiki sitten pelivapaankin viikonlopun. Bussissa istuminen, tylsistymistä vastaan taistelu ja juokseminen pallon perässä vaihtui nyt sit rauhalliseen muutamapäiväiseen kotona neljän seinän sisällä.

Ulkona piiskaava sade kuulostaa oikeastaan vaan mukavalta, osaks ehkä sen takia, että itte on lämpimässä sisällä. Ja voi olla täysin hyvällä omallatunnolla, kun tää vaan edistää palautumista normaalikuntoon.

Vaikka itse sanonkin, niin mä oon kohtuullisen hyvä rauhoittumaan ja viettämään aikaa neljän seinän sisällä saamatta mitään aikaan. ;)

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

2006-10-17T20:05:00.000+03:00

Viime yö meni puolihereillä nenän takia ku kotoota ei löytyny mistään Otrivinia tai vastaavaa avaavaa tavaraa. Aamulla odotti 37.9 kuume, joten seurauksena oli lepopäivä kotona. Nukkumista, 9/11 -dokkarin kattomista(suututtaa vieläkin), Simpsoneita, vähän tietokonetta ja lisää unta. Ja pirusti vettä. Juoma-automaattina toimii 1,5 litran vanha Rainbow:n kivennäisvesipullo, jonka tilavuuksia on tullut kumottua just tarpeeks monta.

Toisaalta tää flunssa sattui oikein hyvään aikaan, koska pelihommat on joka tapauksessa jäissä muutaman päivän viikonloppuna saadun puujalan takia. Että koska tää flunssa nyt joka tapauksessa jossain vaiheessa piti hoitaa alta, niin hyvä että nyt. Arvatkaapa oonko vielä samaa mieltä kahen viikon päästä ku sama tauti puskee uudelleen... ;)

Ympärillä puhutaan jo kovasti joululahjahankinnoista tai ainakin siitä että niitä pitäis alkaa kohta suunnittelemaan. Mä en jaksa stressata vielä. Ei oikein sovi tyyliin. Vaikka toisaalta on ihan totta, että mieluummin hankkii jotain ajoissa ja ajatuksella kuin nopeasti ja pakosta. Mutta kyllä sitä voi ajatuksella tehdä hankintoja tai valmistaa jotain ihan vähän myöhemminkin. Nyt on lokakuun puoliväli. Vastahan tuo kesä vaihtui syksyyn.
Yritän taistella myös mahdollisimman pitkään kellarista löytyviä sähkövaloja vastaan. Katotaan saanko pidettyä ne poissa parvekkeelta ja ikkunoista joulukuulle asti.

Nuhailua

2006-10-16T15:22:00.000+03:00

Jaahas, pari viikkoa taas viimesimmästä päivityksestä. No, turha lähteä selittelemään.

Tällä hetkellä on täysi flunssa päällä, nenä vuotaa pahemmin kuin Middlesbrough:n alakerta. Antikliimaksi saavutettaneen tänään illalla noin klo19.30 aikaan, jolloin on todennäköisesti pamahtanut kova kuume. Tällä hetkellä sitä ei näet vielä ole, mutta fiilis on sellainen, että kyse on vaan tunneista.

Mä oon toisaalta aina ollu kohtalaisen tyytyväinen jos oon ollu kipeenä, yleensä en oo mitenkään superpoikki, vaikka kuumetta oliskin. Se on vähän kuin pakkolomaa. Nykyään on meininki vähän muuttunut, osaltaan varmaan sen takia, että hommat joita pitäis hoitaa todellakin seisoo sen aikaa ku oon poissa, ja ne odottaa kiltisti palaamista töihin. Muutenkin oon huomannu et lähiaikoina pelkkä normaali flunssa ilman kuumettakin voi vetää jalat alta. Sitä taitaa alkaa tulemaan jo hieman vanhaks. Käyhän sitä kuitenkin jo lähempänä viittäkymppiä kuin syntymää...

Tän hätäisen ja lyhyen postauksen tahtoisin päättää viralliseen anteekspyyntöön Minyalle, jolle en ehtiny toivottaa hyvää reissua ennen lähtöä. Toivottavasti lapset on mukavia ja päivät ei kulu liian nopeasti. Teet arvokasta työtä! =)

Tiukka tahti

2006-09-29T09:30:00.000+03:00

Pahoittelen suuresti todella väljää päivitysväliä. Tosiasia on vaan et viimeiset viikot on tosiaan menny juuri niin tiukoilla aikatauluilla kuin pelkäsinkin. Aamulla hieman reiluks kasiks labraan, josta pääsee pois lähes poikkeuksetta lähempänä kuutta, joskus tosin hieman aikaisemmin. Siitä sit lähes joka päivä suoraan treeneihin tai sit nopeasti kotikautta treeneihin. Kotona on taas lähempänä kymmentä. Sit pitäis vielä jostain kaivaa tarmoa tehdä noita labroihin kuuluvia työselastuksia/raportteja. Eli ei oo mitään ihan ruusuilla tanssimista.

No, voishan sitä olla paljon pahemminkin. Aikaisemmin hehkuttamani Nälkäpalkalla on näet ollu kyl hyvä kirja, pystyy hyvin eläytymään kirjoittajaan ja sen kokemiin asioihin. Itse jenkkien suuren työläisluokan ongelmat on hieman omia suurempaa luokkaa. Mitä kun ahkera töissäkäynti ei elätäkään kunnolla? Ja no, siitäkin voi päästä vielä monta astetta huonompiin oloihin.
Seuraavaks pöydällä odottaa kotijoukkojen suosittelema Kjell Westön Isän nimeen. Yritän olla suhtautumatta varauksella.

Rankka työ vaatii rankat huvit

2006-09-18T17:49:00.000+03:00

Biokemman labrassa ei rauhallista hetkeä näe, joten viikonloppunakin pitää viilettää, jotta maanantain tiukat aikataulut ei iskisi aivan puun takaa.

Perjantaina kiiruhdin töistä nopeasti treenipeliin, joka onnellisesti päättyi voittoomme. Oli siis hyvä fiilis viettää jengin saunailtaa ja lähteä kunnolla yöhön, vaikka yhteinen saunomisaika olikin aika rajallinen. En tykkää kiireestä noissa tilaisuuksissa.
No, lauantaiaamuna tunsi kyllä et ei ollu tullu mentyä nukkumaan heti Urheiluruudun jälkeen. Siinä sit keräili kamojaan jonkin aikaa olohuoneen sohvalla(noin neljään asti iltapäivällä), jonka jälkeen alkoikin kaukoputken suuntaaminen kohti kaverin illan tupareita.

Oli hauska nähdä kunnon rypäs hyviä ystäviä taas samalla kertaa eikä tylsää ollu kenelläkään. Jatkettiin tarkastamaan uusitun Hesarin tarjonta, mutta oli aika rauhallista väen puolesta. Se ei tosin meitä haitannut, olihan sitä sen verran laaja kaveriporukka kasassa.

Illan parhaat naurut sain, kun eräs kaveri oli vessassa toimittamassa tarpeitaan pisuaarin äärellä. Tulin takaa ihan nopeasti vaan kysymään vaan oliko kyseinen kaveri nähnyt erästä toista seurueemme jäsentä, mutta taisin kysyä jollain tavalla yllättävästi, koska kaveri sai hirveän sätkyn ja kaatui kovaa ja korkealta sivuttain(!) maahan vetäen mukanaan pari tyhjää lasia. Vieläkin on vaikea ymmärtää miten se kaatumistyyli oli mahdollinen. No, onneksi ei kuitenkaan käynyt kuinkaan.

Toisaalta kohtuullisen hauska tilanne oli myös kun yritin ihan vaan hassun päähänpiston takia katsoa saisinko otettua eräältä kaverilta kännykän kädestä sen huomaamatta, kun se puhui vieressään istuvan kaverin kanssa. Hyvin hiljalleen liikkuva käsi on aika huomaamaton, varsinkin kun ihmiset on ottanut muutaman kaljan. Otin ihan hiljaa puhelimesta kiinni, vedin hiljaa, mutta kaveri veti refleksinä puhelimen pois. Ei kuitenkaan edes tajunnut, että oli tehnyt niin, vaan laski kätensä ja siinä puhelimen takaisin noin sekunnin kuluttua. No, uusi yritys ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin mä vaan otin sen puhelimen sen kädestä ku se puhui kaverin kanssa. Ei huomannut yhtään mitään. Saatiin parin kaverikatsojan kanssa aika hyvät naurut.

Ajattelin katsoa milloin kaveri huomaa puhelimensa hävinneen kädestä, ja laitoin sen vähäks aikaa taskuun, mutta eihän se mitään huomannut. Kaiken huipuksi juttu aivan unohtui ja havahduin vasta sunnuntaiaamuna siihen et mulla on vieläkin kaverin puhelin. Onneks henkilö tajus sitten soittaa jossain vaiheessa siihen ettei sen tarttenut huolestua enempää.

Mutta mutta, ken puheessaan sammaltaa, se teoissaan kommeltaa.

Kiirettä, adressia ja nälkäpalkalla työskentelyä

2006-09-16T15:27:00.000+03:00

Mitä kaikkea onkaan maailmassa taas ehtinyt tapahtua sinä aikana ku oon kykkinyt labran perukoilla kasvattelemassa bakteeriviljelmiä tai juoksemassa reikäpallon perässä! [Varoitus: seuraava aihe voi tuntua joistakin lukijoista tylsältä, mutta minkäs teet]

Itseä ehdottomasti kiinnostavin asia on ollut Salibandyliigan kuuma sääntöjupakka. Liigaseurojen "rahamiehet" (ihan kuin salibandyssä hirveät rahat liikkuisivat) ja osa liiton miehistä onnistui jotenkin ennen kesää pitämässään kokouksessa ottamaan liigaan jälleen käyttöön pari vuotta sitten testatun, ja lajin kannalta erittäin huonoksi havaitun, vaihtoaitiosäännön, jossa joukkueet eivät vaihtaisi toisessa erässä vaihtoaitioita vaikka kentällä puolia vaihdetaankin. Tämä johti pari vuotta sitten (ja tämänkin vuoden liigakauden alustavissa harjoituspeleissä) pelin luonteen merkittävään muuttumiseen toisessa erässä, kun mm. puolustajat joutuivat vetämään kolmen minuutin vaihtoja kun ei millään voinut lähteä juoksemaan toiselle puolelle kenttää omaan vaihtoaitioon saakka kun vastustaja hyökkäsi. Toiseksi, kun puolustajat pääsivät vihdoin vaihtamaan kesken pelin lennosta, niin yhtäkkiä sitä olikin aivan yksin vastustajan kenttäpuoliskolla ja yksi syöttö omilta (tai vastustajilta kuten tässä yksi peli sattui käymään) ja puolustaja on yksin läpi. Ei varsinaisesti mikään normaalein tilanne puukäsipakeille, vaikka monipuoliset tilanteet ovatkin mielestäni pelin suola.

No, eräät pelaajat laittoivat sitten adressin nettiin Avokatsomon sivuille, jotta tämä typerä sääntö saataisiin nopeasti pois ennen liigan alkua, ja parissa päivässä noin 150 liigapelaajaa/valmentajaa olivatkin adressin käyneet allenäpyttelemässä. Muutenkin valmentajat antoivat suoraa palautetta liittoon, kaikki sääntöä vastustavia kuulemani mukaan. Niinhän siinä sitten kävi, että "sääntöuudistus" peruttiin ja maapallo alkoi taas pyöriä auringon ympäri oltuaan hetken jollain aivan toisella kiertoradalla.

Toinen pakollinen asia josta täytyy vaahdota on tietenkin jälleen kerran frisbeegolf. Hyvällä aikataulujen suunnittelulla sain järjestettyä ittelleni hieman aikaa parina päivänä Meilahden kentän kiertämiseen. Lajin harjoittelu on siis omalta osalta hyvinkin alussa, mutta hyviä suorituksia tulee aina silloin tällöin ittellekin aivan yllätyksenä. Torstaina kierroksella onnistuin näet heittämään kaks birdietä ei käytännössä Meilahdessa kaikkien väylien ollessa par 3:ia, heitin kahdella heitolla koriin. Se on kyllä uskomatoman hyvä fiilis joka sellaisesta kumpuaa. Se vaan täyttää ihan kokonaan sisältä. Aah, nyt alkoi taas himottaa pelaamaan lähteminen, harmi ettei tänään ehdi!

Labratöiden, treenien, pelien ja kodin välillä reissaaminen on tuonu mukanaan taas näin syksyllä paljon julkisissa kulkuvälineissä istumista. Ajan pyörä -kirjasarjassa oon päässy siihen valitettavaan vaiheeseen ettei kirjastosta enää löydy seuraavaa nidettä. Pitänee siis odotella. Tilalle kaivoin kuitenkin isän ja äidin ulkovarastosta hätävaraksi Barbara Ehrenreichin Nälkäpalkalla -kirjan(tai Nickel and Dimed kuten se kuuluu englanniks). Siis aivan mahtava! Tiukka aihe, mutta kuitenkin sitä jotenkin pystyy vaan koko ajan hymyilemään. Kirjoittajalla on homma hanskassa. Suosittelen jokaiselle varauksetta.

Silmiä hivelevää

2006-09-04T11:19:00.000+03:00

Henry tarjoilee "Ihmissuhteet ja tasa-arvo" -blogissaan ehkä kuukauden kuvan.

Rapujuhlat

2006-09-01T19:27:00.000+03:00

Ravut aivan jäässä ohjeen mukaisen kahden päivän jääkaapissa olon jälkeen. "Ai niin, mä unohdinkin sanoa teille et ne kannattaa ottaa jo tarjoilupäivän aamusta huoneenlämpöön..."

Tässä lähtökohdat rapujuhlanoviiseille jotka oli puurtanu aamusta lähtien juhlien eteen. No, ei muuta ku ravut (niin siis kyseessä pakasteravut, ei meiän aikatauluilla/budjeteilla ois päässy fiinimpään) kylmän veden alle muutamaks sekunniks ja sit pöytään. Onneks täällä ei oo mitään nirppanokkia duunissa. Kunhan booli on kunnossa niin kaikki pelaa.

Musavisa oli total success, porukka kävi jo kuumana ku jouduttiin vaihtamaan välissä cd:tä: "Ei kai tossa nyt ollu vielä kaikki?!" Viina virtaa ja ihmiset viihtyy. Näinhän tää homma toimii Suomessa.

Huomenna treenileiri alkaen klo10.00, tänään pitää selvitä ajoissa kotiin....

Oolraittia

2006-08-31T17:10:00.000+03:00

Nyt on hommat pitkälti pulkassa kesätöiden osalta, huomiseks on luvassa lähinnä labran rapujuhlien järjestelyä. Ja tietenkin itse juhlailua. Eikä samanaikaista palkanjuoksua voi estää. =)

Sain just äsken myös tietää, että pääsen eräälle biokemian kurssille jonne on perinteisesti ollu hyvin vaikea päästä pienten ryhmäkokojen takia. Otan paikan iloisena vastaan, koska kurssi on eräistä viimeisistä pakollisista opintosuorituksista mitä on jäljellä. Voi tosin sanoa kurssin ajaks elämälle kauniisti moimoi, se on näet sen verran intensiivinen pläjäys. Tervetuloa 10-tuntiset työpäivät plus muut ekstratehtävät. Siihen päälle pitäis vielä ehtiä urheilemaan lähes päivittäin ja hoitamaan kotiasiat siinä sivussa. Uuh.

No, ennen kurssin alkua on kuitenkin viikko lomailua, joten eiköhän sitä kerkeä latailemaan akkuja sillä välin. Vois vaikka oikeasti yrittää tehdä jotain mukavaa eikä vaan nukkua pitkään ja löhötä kotona. Vai pitäisköhän alkaa viikon ajaks frisbeegolfammattilaiseks...

Jee jee!

2006-08-30T15:09:00.000+03:00

Olin äsken pitämässä loppupalaveria kesätyöni projektin päävetäjän kanssa(tai Suomen pään, kyse on Pohjoismaisesta yhteistyöprojektista) ja juteltiin yleisellä tasolla niitä näitä tehdyistä jutuista sekä tulevaisuudesta. Sovittiin alustavasti molempien iloksi, että suoritan erikoistyöni tässä projektissa, hommat jatkuu melkein putkeen tai sitten lokakuun puolivälissä, riippuen täysin noista muista opiskelukuvioista. Oon kyllä aika tyytyväinen, porukka on mukavaa ja hommat kiinnostaa. Ja on kiva et tulevaisuuden suunnitelmat on aika pitkälti lukkoon lyötyjä muutamien kuukausien ajalle. Ei tartte stressata mitä kursseja ottaa ja onko liian myöhässä ilmoittautumisten suhteen.

Nyt pitää kuitenkin kiirehtiä vielä hommailemaan labrajuttuja, niin pääsee ajoissa irtoamaan frisbeegolffaamaan muutaman työkaverin kanssa. Kunhan mikään ei nyt vaan räjähtäisi käsiin.

Monipuolista nukkumista ja frisbeegolfia

2006-08-29T11:34:00.000+03:00

Oon hieman laiskotellut kirjottamisen kanssa, pahoittelut siitä.

Oon hurahtanu aika täydellisesti frisbeegolfiin. Varsinkin Meilahden kentällä on tullu käytyä ahkeraan, myös Savelan pari koria on saanu osansa mun viskomisistani. Laji on äärettömän mukava ja kiertämässä voi käydä vaikka yksinkin jos ei ketään saa lähtemään mukaan. Sopivaa ajanvietettä jos on jossain välissä tunti-kaksi aikaa.
Aluks heittäminen oli tietenkin kohtuullisen haasteellista (tai on se kyllä vieläkin sitä, mutta perspektiivi muuttuu), mutta aika nopeasti taidotkin kehittyy. Eli ei kannata lannistua jos ei ihan ekalla kerralla pääse radan par-tulokseen.
Helsingistä hyviä ratoja löytyy mm. Talista, Meilahdesta sekä Munkkiniemestä.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan lajiin jos et ole vielä ehtinyt.

Sitten muihin turhuuksiin: Viimeisen parin viikon aikana on tullu nukuttua mm. onton pystyssä olevan puun sisällä, erään puun oksilla noin 4 metrin korkeudessa, maassa sekä Tampereella. Mukavinta oli nukkua maassa. Tampereella oli hirveä kanuuna. Muissa paikoissa se ei ollu vielä ehtiny iskeä.

Kesätöissäkin on menossa viimeinen viikko ja perjantaina onkin sit rapujuhlat, joiden järjestelyvastuu lankesi tietenkin labran kesätyöntekijöille. Ei siinä, ihan hauskaa puuhastelua, kunhan vaan jossain välissä ehtii kirjoittamaan myös tuon kesätyöraportin aikaansaannoksista. Hieman on haikea olo, on sen verran hauska kesä ollu töiden puolesta. Vaikka todennäköisesti jatkan täällä labrassa vielä samassa tutkimusprojektissa erikoistyönkin, mutta ku se on sitten jo taas opiskeluita, niin kyse on aivan eri asiasta, vaikka hommat oiskin aivan samoja... ;)

Saatiin muuten parvekelasit hiljattain kotiin, mukava ku on syksyn ja talvenkin aikana extratilaa eikä tartte roudata parvekekamoja minnekään. Lysti ei tosin ollu halpaa, mutta uskoisin silti että hintansa väärti.

Yksin kotona 37 - ja manageri hyrrää

2006-08-17T12:37:00.000+03:00

Pääsen viettämään ruhtinaalliset viisi päivää yksin kotona, mukava välillä vähän vetäytyä ja olla vaan rauhassa omien juttujensa kanssa. Ei tartte välittää muiden suunnitelmista tai aikatauluista vaan tekee just niinku tuntuu hyvältä. Ei syyllisyydentuntoa tai ketään syyllistämässä tehdyistä tai tekemättömistä asioista.

Tokihan työt ja treenit jaksottaa päiviä aika vahvasti, mut se jäljelle jäävä aika on pyhitetty itselle. Vois vaikka yrittää ehtiä näkemään kavereita. Mukava paradoksi...
No, tänään ois ehkä tarkoitus lähteä pelaamaan töiden jälkeen frisbeegolfia, kuulostaa aika mukavalta. Itte en oo aikasemmin käyny, mutta koska golf-tyyppinen yksilölaji vois kiinnostaa hauskuuden puolesta, niin toihan voisi olla oikein sopiva. Golfia kun en koskaan oo jaksanu lähteä harrastamaan...

Yksin kotona olemisessa on vaan se huono puoli ettei välillä oikein oo kontrollia koneen suhteen. Helposti tulee illasta asti istuttua reippaasti yön puolelle managerin ääressä, se on vaan salakavala ajankulun kannalta. "No, vielä yks peli, eihän tossa oo kuin pari päivää aikaa siihen..." Ja sit kello onkin jo 02. Ja aamusta töihin. Onneks ei oo pakko olla terävänä paikalla klo08.00.

Bon Jovi

2006-08-16T15:59:00.000+03:00

Keep the faith jauhaa mp3-soittimessa kun hyppään autoon väsyttävän työpäivän jälkeen (olin töissä jo klo6.35). Avaimet lukkoon ja eiku kone käyntiin. Radio pamahtaa samalla automaattisesti päälle, ja mitäs mitäs...tutun oloinen kitara soi, sehän on tietenkin Keep the faith, mutta hieman eri kohdasta.
Jotenkin alkoi vaan hymyilyttämään.

Totta kai noita tollasia sattumia tulee aina silloin tällöin vastaan, mut silti se todennäköisyys et omasta soittimesta tulee tietyn tyylistä musiikkia, tietty biisi ja juuri oikeaan aikaan, kun sama setti pätee periaatteessa sattumanvaraiseen radiokanavaan. No, joka tapauksessa sai aikaan mussa sellaisen "ympyrä sulkeutuu" -tyyppisen fiiliksen. Hauskaa.

Työpäivä oli tosiaan kohtuullisen raskas, viimeiset puolitoista tuntia taistelin sellasen perhanan muutaman millilitran näytteen saamiseksi yhteen perhanan koeputkeen suodatuksen läpi. Joutui puristamaan pitkäjänteisesti ja täysillä saakelin pipettiä. Sormenpäistä kyynärpäihin on nyt molemmat kädet jumissa.

Muuta... Talon ulko-oven edessä oli tarvikkeet parvekkeen lasitusta varten, onkohan ne tulossa meille..? Ollaan näet tilattu asennus erään sukulaisen kautta, mutta mulle ei ainakaan oo kerrottu mitään aikatauluista. Enkä toisaalta oo yhteyshenkilökään tässä asiassa. No, kai siitä joku joskus ottaa yhteyttä.

Nyt pitää siirtyä ansaituille päikkäreille. Ei oo voittanutta. Zzzzzzz...

Mitä apina?

2006-08-16T10:27:00.000+03:00

Just Sopivasti tarjoilee aaah niin mahtavan videopätkän. Suosittelen lämpimästi. "That's all pretty impressive... for a bunch of monkeys."

"Itsemurha-autopommittajien läpikulku St. Maximinin kautta kielletty"

2006-08-15T11:16:00.000+03:00

Ranskassa on muuten otettu terroristit huomattavasti paremmin huomioon kuin Suomessa, heille on jopa omistettu eräitä liikennemerkkejä. Autoillessa heinäkuussa Etelä-Ranskassa meinasin näet melkein tukehtua ku silmiin pisti motarin varressa oleva kyltti. Kyseinen liikennemerkki esitteli sisällään punaisella viivalla yli vedettyä autoa jonka katto räjähti. Siis what?
Hieman niinkuin tähän malliin, mutta auton katosta levisi räjähdysjälki ylöspäin. Paha mennä selittämään, se ois pitäny nähdä omin silmin. Yritin löytää kyseistä merkkiä Suomen tiehallinnon sivuilta, mutta tuloksetta. Ranskalaisilta sivultakaan ei löytynyt helpotusta.

Vähän aikaa joutui kyllä pohtimaan et mitäköhän tollakin merkillä tarkoitettiin.

Vapaa viikonloppu

2006-08-11T20:59:00.000+03:00

Mukavaa ku kerrankin on kalenteri täysin auki viikonlopun osalta. Tykkään tehdä ex-tempore -päätöksiä menoista, pääsee tekemään liian harvoin.
Kaveri soitti just, donkille kuulemma kutsuu. Ei missään nimessä ollu selkärankaa sanoa ei. Ja miks tarttiskaan? Jokamiehenoikeusdonkki.

Baarifestarit

2006-08-10T11:30:00.000+03:00

Iltaa tuli sitten lähdettyä viettämään baarifestareille, teki mieli lähteä kattomaan stand up -komiikkaa ja ottamaan muutama tuoppi.
Illan aikaisemmat setit oli harmittavasti treenien kanssa päällekkäin, joten suunnattiin sit Lepakkomieheen, jossa oli vielä kympiltä show time. Harmittaa vähän, olisin mielelläni nähnyt toisesta setistä Lotta Backlundin, kerran oon nähny ja oli kyllä hauska nainen.
Lepakkomiehen keikka oli kolmen tyypin setti, mutta jäi vähän vaisu fiilis. Osaks tunnelmaa latisti aivan liian täysi tupa ja siitä seurannu hikoiltu, oli ihan pirun kuuma. Röökiä siellä poltettiin reippaasti, mut se ei tällä kertaa kuitenkaan haitannu.

Ekan naisen setti meni lähinnä sen takia plörinäks(haa miten hölmön näköinen sana), että osa katsojista huuteli koko ajan jotain vastaheittoja sille eikä se päässy kunnolla edes heittämään vitsiä. Sopivassa suhteessa katsomohuutelu on hyvä, mutta ei silloin ku koomikko ei saa lähes tulkoon puheenvuoroa.
Kaks muuta oli miehiä, mutta vaikka nekin oli ihan hauskoja, niin jotenkin niiltä jäi puuttumaan vitseistä se ehdoton huippukohta, jolloin porukka naurais ittensä kuoliaaksi ja hakkais käsiä yhtään vedet silmissä.
Nainen oli niistä ehkä kaikista hauskin.

Sit jatkettiin vielä matkaa Painobaariin istuskelemaan terassille, mutta missään vaiheessa ei oikein voinu ees puhua mistään "menosta", vaikka siinä muutama tuoppi tulikin kumottua. Kotiin selvis jo vikalla junalla, oli toisaalta kyl tosi mukava ku pääsi kotiin lähes ilmaiseksi ja "aikaisin".

Aamun herätystä ei missään nimessä voi kutsua helpoks, mutta ylös kuitenkin pääsi pienen torkuttamisen jälkeen. Ironista sinänsä et selvisin baari-ilta rasitteena töihin ekaa kertaa lomaltapaluun jälkeen ennen ysiä. Pitäis varmaan käydä useamminkin viikolla.

Turhaa tilastoa

2006-08-09T11:04:00.000+03:00

Tässä lähipäivinä oon mm.

- unohtanu töihin lähdettäessä puhtaan paidan kotiin. Onneks reppuun oli jääny vahingossa edelliseltä illalta pitkähihainen collegepaita, vaikka ei se kuumalla ilmalla ollu kovinkaan mukava. parempi kuitenkin kuin aivan hiessä oleva lyhythihainen.

- oon nielaissu pyöräillessä kaks jotain ötökkää (toivottavasti ei ollu mitään uhanalaisia lajikkeita)

- naamaan on napsahtunu pyöräillessä lisäks noin kymmenkunta muuta pörriäistä, suurimmat ampiainen kokoluokkaa

Sitten muita kuulumisia. Äsken kävi aika hyvä käry täällä kun ilmeisesti ne Venäjän metsäpalojen savut(tai mitkä lie) paahtoi tosta yli. Näkyvyys oli aika rajoitettua, edes Vanhankaupunginlahtea ei meinannu kunnolla erottaa ikkunasta, vaikka yleensä se näkyy todella selvästi.
Tänään pitäis lisäks lähteä treenien jälkeen katsastamaan baarifestarien tarjontaa, ainakin standupia kiinnostais taas pitkästä aikaa mennä kattomaan. Huomenna on kuitenkin töitä, joten saa nähdä moneen asti sitä tyhmänä keikkuu stadin yössä.

Haa - hassun hauskaa!

2006-08-08T16:24:00.000+03:00

Kiitokset Feldonin mainiosta nettisarjakuvavinkistä, The Perry Bible Fellowshipistä! =)

Lisää herkkua satunnaisblogeista

2006-08-08T10:06:00.000+03:00

Tossa äsken aattelin taas katsastaa jotain satunnaista blogia, oli jälleen hyvä idea:

"Riesa
Last (and only) update Monday, February 23, 2004
.
.
.
"

Jes.

Onko niin että porukka oikeasti laittaa blogin pystyyn ja saa sinne sen yhden päivityksen eikä sit koskaan enää koskekaan asiaan - edes mielessään?

Mulla ittelläni suurin kynnys oli ainakin laittaa oma blogi pystyyn, sen jälkeen juttua kyllä alkoi tulemaan. Olin kuitenki jo pidemmän aikaa turhautunu ku luin muiden juttuja ja teki mieli sanoa oma mielipide asioihin, tosin ei kommentteihin vaan irrallisessa yhteydessä. Aloittaa täysin nollasta ja pohtia asioita. Vaikka aika päiväkirjatyyppisekshän tää on tosin menny. Aika muovaa.

Ok, monelle ihmiselle blogin sisältö on varmasti niin arka aihe, että jos ei tuu ihmisiä viihdyttäviä juttuja niin koetaan epäonnistuneensa. Lukijamäärät ennen kaikkea. Hinnalla millä hyvänsä.
Pelätään ehkä, että oma nimimerkkikin joutuu naurunalaiseksi. En tiiä.
Sinänsä hullunkurista, koska bloggaus on nimenomaan homma, jossa voit kirjoittaa millä nimimerkillä tahansa eikä kukaan tiiä ketä oot ellet sitä paljasta. Ellei kaveripiiri sitten oikeasti selaa blogeja ahkerasti ja tunnista jutuista tai kirjoitustyylistä.
Onks se sit niin, että sillä hetkellä kun luot nimimerkin niin siitä tulee sun nimesi ja siihen kohdistuva kritiikki (tai edes kritiikittä jääminen) on loukkaus sua itteäs kohtaan? Tai siis että on tilanteessa aivan kuin ihmiset näkis sun naaman vaikka ne näke vaan nimimerkin. Onko ihmiset niin herkkähipiäisiä?

Blogimaailmasta ja sen ympärillä pyörivistä ihmisistä pitäis ehdottomasti onnistua tekemään joku väitöskirja jostain psykoanalyyttisestä näkökulmasta. Sekä kirjoittajista että lukijoista. Motiiveista ja kaikesta siihen liittyvästä.
Niin, ja siis suomeksi, ulkomailta näitä varmaan jo löytyy. Vois ainakin kuvitella.

Krooninen pimpottelija

2006-08-07T15:39:00.000+03:00

Jos kävelette/pyöräilette usein Kumpula-Tapanila-Pasila -bermudan kolmion sisällä, ajatte aivan pyöräilytien reunassa ja joku ääliö pimpottaa silti tietä tullen kovaa vauhtia takaa, niin se oon luultavasti minä.

Tosin pimpotus johtuu aivan täysin siitä, että pyörän kello on niin löysällä ja pimpottaa ihan ittekseen esim. töyssyjen/kivetysten kohdalla. Hävettää aina ihan perkeleesti aina ku joku on jo valmiiks ihan tien reunassa ja yrittää silti väistää vielä sivummalle. Samalla huomaa ohimennessään toisen kasvoille nousseen kireän ilmeen, jonka voisi kiteyttää sanoihin: "Mitä toi ääliö oikein pimpottelee, eikö tossa leveällä tiellä muka oo tarpeeks tilaa ohittaa, luuleeks se omistavansa tän tien vai what?!"

Anteeksipyyntö kovassa vauhdissa on käytännössä mahdotonta ja lisäksi ongelma on siinä että vaikka pyytäiskin anteeks, niin jokaisen kohdalla pitäis kuitenkin tehdä jälleen samoin eikä se oo mahdollista. Todella kiusallinen tilanne. Pitäis onnistua nyt aktivoitumaan ja ettimään jostain kellarin sekasotkusta oikeat välineet, jotta sais ongelman korjattua. Yritän normaalisti vältellä työkalupakkia parhaani mukaan, mutta kai sitä pitää nyt ottaa härkää sarvista. ;)

Ulkomaalaiset eivät tiedä mitä menettävät.

2006-08-07T09:38:00.000+03:00

Rauhallinen viikonloppu mökkeilemässä. Aurinkoa, sininen taivas, sopivan kuumaa. Mukavan vilpoinen järvivesi. Rantasauna.

Iltanuotio järvenrannassa, paahdettuja maisseja, kunnon lihaa, kaiken maailman herkullisia kasviksia. Muutama kylmä kalja. Hyvää seuraa.

Metsää, hyviä patikointireittejä luonnonpuistossa järvien välissä. Näköaloja kalliolta. Reippailua. Nuotiopaikka, makkaraa, paahdettuja vaahtokarkkeja. Vilkas koira jaloissa pyörimässä.

Lepohetki laiturilla, kirja, raikas tuulenvire. Kaloja kirkkaassa vedessä. Raahautuminen viimeisillä voimilla varjoon ja pehmustettuun paikkaan, päikkärit.

Pitkiä, hyväunisia ja raikkaita öitä. Univelan kukistamista. Totaalista rentoutumista.

Savelan Linnut - beware!

2006-08-04T11:13:00.000+03:00

Nyt pitää huolestua. Työmatkan varrelle Savelan(Kehän I:n sisäpuolella, vaikka ei välttämättä uskoisikaan) peltoalueille on alkanut kerääntyä perhanasti jotain mustia lintuja. Ensisilmäykseltä sanoisin et korppeja, mutta mun lintutuntemukseni on tunnetusti aika rajoittunutta. Variksia tai harakoitane ei ainakaan oo, sen verran nyt kuitenkin huomasin.

Ne levittäytyy yllättävän tehokkaasti pyöräilytien päälle, joten ku ajaa "ohi" niin ne kaikki vetäisee ittensä lentoon just kaks metriä ennen kuin ne jäis alle. Tosin toi on aika hauskaa, koska saa makean leffaefektin aikaseks ku ne liihottaa siinä vieressä muutaman metrin päässä pellon päällä. Vielä ku aamuaurinko paistoi mukaasti, niin hetki oli ku suoraan jostain sedän paremmasta luontodokkarista.

Tässä nyt sit vaan odotellaan ensimmäisiä uhreja, eiköhän ne kohta jo ala hyökkäilemään. Pitäneekin alkaa tarkkailemaan niiden käyttäytymistä, siellä Hitchcockin verisodassahan (piti kirjoittaa aluks versiossa, mutta näppäilyvirhe sai aikaan vielä paremman kuvauksen leffasta) niillä oli selvä kaava.

Tätä mun paranoiaa ei tietenkään yhtään ruokkinu Linnut-leffan kattominen pari päivää sitten. Vai ruokinkohan mä oikeasti niitä. Kyllä ne oikeasti vainoaa mua. Usko siihen.

Tuohtumuksesta suuttumukseen

2006-08-03T16:40:00.000+03:00

Tänään muhun iski aivan puun takaa pieni tuohtumus. Miksi Suomessa on niin saatanan huonot pizzat?! Aloin miettimään siinä sitten lähiaikoina käytyjä paikkoja kuten Argentiinaa, Brasiliaa ja Egyptiä, joissa kaikissa pizzat oli aivan toista maata kuin suomalaiset. Täytteitä on oikein kunnolla ja juustoa päällä kans. Suomessa ku tilaat pizzan tuplajuustolla niin siinä oo yhtään sen enempää juustoa ku normaalissakaan. Ja kaiken lisäks ne maistui perhanan hyville, ei sellaisille mauttomille lätyille mitä täältä saa.

Sit alkoi oikein **tuttamaan tää touhu täällä. Miks helvetissä Suomessa isoissa kaupoissa on niin kallista? Puhutaan vaikka kokoluokasta "Supermarket". Ulkomailla ihmiset haluaa suosia pieniä puoteja ja yrittäjiä, isot kaupatkin toki kerää ihmisiä paljon, mutta ne joutuu pitämään hinnat selvästi alhaisempina suhteessa pieniin kauppoihin, jotta porukka kävis siellä siinä mittakaavassa kuin käydään.
Mites meillä Suomessa? No, koska ihmiset käy joka tapauksessa isoissa kaupoissa jotta kaikki löytyis saman katon alta, niin siellähän voidaan sen takia pitää hinnat sen takia korkeampina. Pitäähän sitä voittoa tehdä. Kunnolla. Ja sit ihmiset vielä käy siellä. Pahimpina esimerkkeinä Herttoniemen K-Supermarket Hertta sekä Käpylän K-Supermarket Mustapekka.

Ok, toki on halvempiakin kauppoja kuten S-Marketit, mutta ei nekään oo lähelläkään sitä suhdetta kuin muissa maissa, esim. Ranskassa. Jotenkin vaan tuntuu et meitä kaikkia viedään oikein kunnolla puikoista. Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Siinä on tosin huono olla maksamatta kun kaikkialla on suunnilleen samat hinnat. Onko Suomessa edes mitään varsinaista kilpailua kaupan alalla? Vai onko kaupoilla muka oikesti niin huonot katteet tuotteissa ettei hinnoilla voi taistella? Vai onko sitä vaan niin sokaistunut eurohinnoista, ettei tajua kaupoissa olevan järkyttäviä hintaeroja? Kaksitoista senttiä. Seitsemänkymmentä kaksi penniä.

Tuottoisaa

2006-08-02T15:03:00.000+03:00

Ajankuluks klikkailin muutaman satunnaisen blogin, jotta ois jotain uutta ja raikasta luettavaa. Hyvin onnistui, tässä ensimmäinen johon törmäsin:

"Iida (blogin nimi)
Tuesday, May 16, 2006

Tervehdys maailma!
Tämä on minun ensimmäinen postaukseni maailmalle! Jännittää, miten se onnistuu.
posted by Ripsa @ 7:12 AM 0 comments "

Hmm...tais olla turha toivo osua johonkin kultasuoneen. Ehkä sit seuraavalla kerralla...

Iltaa viettämässä

2006-08-02T11:35:00.000+03:00

Eilen illalla tuli lähettyä morjestamaan vielä viimeisen kerran Meksikoon suuntaavaa kaveria. Tänään oli kuitenkin aamulla duunia, joten suunnitelmissa ei ollu varsinaisesti alkoholin lipittäminen. Tulihan sitä jokunen tuoppi vedettyä, mutta ei lähetty kuitenkaan darrahakuiselle linjalle. Tai siis mä en lähteny, muutama kaveri tais tosin jatkaa Pataässässä vielä tovin viimeisen julkisen kulkuneuvon lähdön jälkeen.
Hupia vikassa junassa toi kuulemma Puistolassa asuva ja Tikkurilaan suunnistava nuori pojankloppi, joka kyseli aktiivisen kännisenä voiko Oulunkylän jälkeen jo ostaa Vantaan sisäisen lipun. Tai jos ei kerran vielä voi, niin kai Puistolasta sitten jo varmaan ainakin voi?

Kotiin saavuin kahden aikaan ja täysin pirteänä. Ei tehny kyllä ollenkaan mieli mennä nukkumaan, vaikka tiesi et aamusta tulis vaikea. Vähän minttusuklaajäätelöä pakkasesta ja hetki kirjan kanssa niin sai hieman kerättyä unihiekkaa silmiin.

Eilen tuli vähän alustavasti puhuttua, että pitäiskö sitä sit kuitenkin lähteä suunnittelemaan Meksikon matkaa. Rahoitus varmaan järjestyy jos vaan jaksaa viihtyä töissä, mut toi aikataulutus lienee suurempi ongelma. Ei sinne viittis lähtee vaan kaheks viikoks, vois olla hieman parempi setti tällä kertaa. Että ehtis käydä pyörähtämässä vähän muuallakin.
No, pitää nyt kattoa. Olis niin paljon paikkoja jonne haluis mennä ja niin vähän aikaa. Valmistuakin pitäis jossain vaiheessa, mutta mä nyt en vaan halua säästää reissuaikoja minnekään eläkepäiville.

Ajankuluksi

2006-08-01T14:03:00.000+03:00

Ranskan reissusta voisi vaikkapa mainita tässä välissä sen verran, että käytiin Gorges du Verdon -nimisessä paikassa. Mahtava paikallinen kanjoni, jossa virtaa joki. Joki laskee Sainte Croix -nimiseen järveen ja veden väri on aivan uskomattoman vihreä. Kanjonin avautumiskohdan läheltä voi vuokrata myös polkuveneitä ja kanootteja pientä pyrähdystä varten kanjonin sisällä. Lisäks kanjonissa kulkee muutamia hienoja patikointireittejä. Kiireisemmille suosittelisin maisemareitin tekemistä autoillen, kanjonin reunoilta löytyy useampia kolmen tähden point sublimejä eli näköalapaikkoja. Ja vaikka ei autosta uskaltaisikaan/ehtisi laskeutumaan, niin näkymät on silti unohtumattomat.

Aikaisemmilta reissuilta voisi mainita myös Lac d'Esparron de Verdonin(kuva ei anna mitään kuvaa paikasta), joka oli kanssa mainio järvi. Tänä vuonna kuitenkin kuulin et siellä läheisyydessä on ollu metsäpalo joka on tuhonnu aluetta, joten tarkkaa tietoa tämänhetkisestä kunnosta ei ole.

Jos on mahdollisuus käydä sielläpäin, niin suosittelen ehdottomasti.

Olo on ku löysällä makaronilla

2006-07-26T21:16:00.000+03:00

Ei tunne jalkoja allaan, päässä heittää, silmät sumenee, on paha olo, oksettaa hieman. Haluaa lisää. What?! Rääkkitreenijakso on alkanut jengin kanssa.

Sunnuntai

2006-07-24T10:23:00.000+03:00

Jumituin lauantaina baarista palaamisen jälkeen vielä joksikin aikaa koneelle, joten sunnuntaina pääsi ylös sängystä vasta klo14. Toisaalta pitkään valvominen oli ehtiny jo höyrystää mun kehosta viinat ulos, joten darraakaan ei ollu.

Muutama seuraava tunti menikin sit lähinnä löhöillessä, mut illaks oli suunniteltu lähteä kattomaan futiksen veikkausliigaa Hongassa pelaavan vanhan koulukaverin Peke Huuhtasen peliä. Honka oli muutenkin kuulemma pelannu tällä kaudella sen verran viihdyttävää futista, että kiinnostus peliäkin kohtaan oli kohdallaan. Ilta oli lämmin ja kotona pohditut mietteet "Otanko rantasandaalit vai sukat ja kengät jos ilta viilenee paljon", oli aivan turhia sillä varsinkin aurinkokatsomossa hiki virtasi. En ois uskonu et joutuu Suomessa toteamaan, mutta olin huojentunu ku yks pilvi kulki jossain vaiheessa auringon editse.

Matsi päättyi 2-1 Hongalle, voittomaali syntyi matsin lisäajalla ja 4800-päinen katsomo repesi riemuun. Peke ei päässy tehoille eilen, mutta pelästytti kuitenkin katsomon heti pari sekuntia voittomaalin tulemisen jälkeen jäämällä taklaustilanteen jälkeen maahan makaamaan pidellen polveaan. Mies jouduttiin kantamaan paareilla ulos kentältä, mutta vamma ei kuulemma onneks oo ilmeisesti mikään kovin vakava. Hieman nousi kyllä ittellänikin pala kurkkuun, noi polvivammat on näet sen verran pahoja juttuja. Vaikka Peke ei maali- tai syöttötilastoon päässytkään, niin tärkein eli joukkueen kolme pistettä maistui kuulemma kuitenkin erittäin hyvälle.
Honka jatkaa edelleen matkaa terävimmässä kärjessä ja musta tuntuu et matsin viihdyttävyyden takia suunnistan Tapiolaan vielä uudestaan tällä kaudella.

Sydän aivan pakahtuu

2006-07-23T05:24:00.000+03:00

Siis ei oo paljoa kauniimpaa kuin kävellä yöbussin pysäkiltä hieman kauempaa kotiin kun aurinko väläyttelee päivän ensimmäisiä säteitään puiden latvoissa ja usva hyväilee niittyjä. Ilma on raikasta eikä oikein tiiä miten päin sitä olis ku on niin hyvä olla.

Harmi et toinen taas voi kokea parhaat hetket vain kylminä ja ei-todellakaan-nautinnollisina.

Sade - mikä ihana tekosyy

2006-07-22T15:55:00.000+03:00

Eilen tuli katottua Amistadin tarina uudestaan ekaa kertaa leffateatterissa kattomisen jälkeen. Ekalla kerralla olin aika liekeissä leffasta, kun taas leffaseura paljasti elokuvan jälkeen että oli ollut moneen otteeseen lähellä nukahtamista eikä ollut pitänyt leffasta. Ymmärsin toki henkilöä silloin, koska leffa oli kohtuullisen rauhallinen vaikkakin kovan tunnelatauksen sisältävä.

Eilisen katsomiskerran jälkeen ei voi kuin harmitella henkilöitä jotka eivät leffasta pysty nauttimaan, musta se oli jälleen kerran vaikuttava ja koskettava. Onko aihe suomalaisille nykynuorille liian kaukainen hyvinvoinnista johtuen? Vaikeeta sanoa.
Nukkumaan pääsi kuitenkin vasta kahen aikoihin.

Aamulla oli tarkoitus lähteä poimimaan mansikoita, mutta sateen ropina seiskan aikaan ikkunoissa sai jäämään omaan lämpimään sänkyyn. Kuinka helppoa onkaan lykätä suunnitelmia ku sataa.

Nyt on kuitenkin taas kiire sinne kaverin valmistujaisiin. Katotaan onko huomenna pahakin kankkunen. Sormet ristissä. ;)

Perjantai-ilta

2006-07-21T23:00:00.000+03:00

Huaah... Loman jälkeinen ensimmäinen viikko meni aika kivuttomasti. Nyt oon palkinnu itteni aivan rauhallisella koti-illalla, mukavaa ku saa välillä vaan olla yksin. Tietokone auki, hyvää musaa tulemaan taustalle, vähän netin selaamista ja sit manageri hyrräämään. Käväsin vääntämässä tossa vielä ruhtinaallisen suuren annoksen jo aikaisemmin hehkuttamaani minttusuklaapirtelöä. Kyytipojaks Ranskasta tuotua kunnon sekundariisisuklaata. Voi kunpa meilläkin myytäisiin tällaistä. Bonarina vielä muutama havre flarn. Mä oon muuten aina kutsunu niitä havre flaneiksi. Sointuu paremmin korvaan. En aio vaihtaa lausuntatapaa.

Huomenna ois tarkoitus mennä poimimaan heti aamusta Ruotsinkylään mansikoita jos sieltä vielä löytyis niitä pikkupaskiaisia. Taitaa vaan olla aika viheliäisen pieniä kuivuudesta johtuen, tai näin oon ainaki kuullu.
Illalla ois erään naispuolisen kaverin valmistujaiset ja tarkoitus ois varmaan jatkaa siitä sit jonnekin stadin yöhön. Hauskaa kyseisen kaverin kanssa juhlimisessa on vaan et 95%:ssa tapauksia se jää aina Sörkässä pois ja menee kotiin ku se on jo niin poikki. Naiset... ;)

Lomat on ohi

2006-07-18T16:12:00.000+03:00

Kaksi viikkoa Ranskassa hurahti aika vilkkaaseen näin jälkeenpäin ajateltuna. Yllätys, yllätys. Paikan päällä päivät kuitenkin vaihtui aika maltilliseen tahtiin, joten siihen pitää olla tyytyväinen. Paljon olisi reissusta kerrottavaa, mutta aika ei tässä välissä riitä kertomaan paljoakaan. Juttua putoaa sitten vähän väliä kunhan on aikaa olla taas koneella.

Se verran voin kiteyttää kuitenkin tuntemuksia, että suuri hurmos ja usko futiksen maailmanmestaruuteen ja sen jälkeen karvastakin karvaampi tappio finaalissa loi aika haikeat fiilikset. Ihmiset oli kyllä maanantaina kaduilla aika nyrpeillä naamoilla.

Jotain kansallisesta tunnelmasta MM-kisojen aikaan kuvastaa eräs tilanne leipomossa pienessä kyläpahasessa parikymmentä kilometriä Välimereltä:
Äiti lähti eräänä aamuna hakemaan leipää ja croissantteja boulangeriesta. Hyllyllä oli leipä jonka ympärille oli kiedottu tricolore-nauha. Äiti sitten ihmeissään kysyi, että onko tuo leipä koristeena vai onko se myytävänä? Ja miksi nauha on siinä?
Myyjä(vanha ranskalainen mummeli): "On se myytävänä. No mutta madame, ottelun kunniaksi tietenkin!"
Kuinkas muutenkaan! Ranskahan oli juuri edellisenä iltana peitonnut hallitsevan maailmanmestarin ja suurimaan mestarisuosikin Brasilian.

Perhana että oikeen harmittaa ja jopa **tuttaa vieläkin se tappio. Ei sillä tavalla. Ei sillä tavalla.

Busy thursday

2006-06-29T15:38:00.000+03:00

Kiirettä pitää, kohta viiletän töistä hakemaan reissua varten varaamiani kirjoja kirjastoista, matkaan lähtevät Ajan Pyörän osat 19. & 20. (Suomessa noita kirjoja on hieman pilkottu useampiin osiin.) Projekti onkin ollu vähän aikaa jäissä, onkin kiva päästä taas fiilistelemään seikkailun jatkoa.
Muutenkin on ilta buukattu täyteen hommaa, viimeisenä muttei vähäisimpänä - pakkaaminen. Aina yhtä mukavaa puuhaa "hermoilla" (voi olla mun tapauksessani lievästi liian vahva ilmaus) tartteeko jotain tiettyä vaatepartta mukaan. Sitä tiettyähän nyt ei sit kuitenkaan koskaan tartte. Mut se kuuluu reissaamiseen, aina pitää olla pikkasen tohinaa.

Nyt piippas herätys ja pöperöt on tuolla valmiina, ei muuta ku lämmöt nollaan ja vapaalle.

On muuten aika hyvä fiilis.

Pelastakaa reppu ry

2006-06-28T14:23:00.000+03:00

Tänään laukaisen repun pelastusoperaation. Jengin kesäjuhlissa kun sattui toi yks epeli katoamaan. Prkl. Pari päivää aikaa jäljittää sen harharetket ennen kuin lento lähtee, sen jälkeen on jo aika toivotonta lähteä reppumetsälle. Samalla reissulla vois vaikka käydä hieman kattelemassa josko aleista löytyis jotain. Ehkä vaikka koko repun sisältö.

Äiti tarjoutui ekstrana kustantamaan mulle pyöräilykypärän, omaa kun ei haaviin oo vielä tarttunu kahden vuoden "intensiivisestä" etsinnästä huolimatta.

Suoraa puhetta

2006-06-28T10:33:00.000+03:00

(Ex-)Salibandyerotuomarit Tommi Riihimäki ja Juha Sirkka ovat olleet monessa mukana. Näemmä. Nyt "Sipa" on julkaissut netissä päiväkirjan muutaman viime vuoden tapahtumista. Itse oon ehtiny lukea ja katsella vasta pari sivua(montakohan niitä oikein on yhteensä?), mutta sen verran voin sanoa että ainakaan niiden perusteella tylsästä kertomuksesta ei ole ilmeisesti kysymys. Suosittelen.

Sipan reissupäiväkirjaan.

Lyhyt juhannussetti

2006-06-26T17:47:00.000+03:00

Juhannus ei taaskaan pettänyt. Miten se voisikaan?

Torstaina pääsin sitten lähtemään duunista jo peräti klo12.30, mutta matkaan päästiin vasta pari tuntia myöhemmin. Perinteistä pakkaussählinkiä. Kuuluu asiaan.
Matkattiin siis kaverin mökille muutaman tunnin ajomatkan päähän ja tilukset olivat aivan luksusluokkaa. Paikasta voisi kirjoittaa vaikka neljä tuntia, mutta jätettäköön toiseen kertaan. (Ihan ku sitä kuvasusta muka joskus tulisi...)

Paikalle oli saapunut meiän kaveriporukkaa 12 henkeä ja muita noin vajaa 20. Eli hyvät kekkerit oli tiedossa. Juomat ja ruuat oli hoidettu keskitetysti joten niitäkään ei tarttenu miettiä tai laskeskella, kunhan tyhjensi lautasensa ja kumosi lasinsa. Lähes hävettää, että ruuat tuli vielä aina suoraan pöytään, kertaakaan neljän päivän aikana ei päässyt osallistumaan vaikka yrittikin tarjoutua.

Juomapolitiikan kruunasi "mökin" isännän baarikaappiin kasautuneet arvojuomat, joita isäntä itse ei jaksanut juoda, joten saatiin nauttia täysin rinnoin tarjoiluista. Taisi mennä kyllä ne usean sadan euron arvoiset konjakit ja viskit hieman hukkaan meiän kurkustamme, ei välttämättä oltu aivan parhaassa mahdollisessa arvostuskunnossa silloin muutamana aamuyönä klo04-07 aikoihin laiturilla. Tosin usva järvellä, auringonnousu, kaukana ääntä pitäneet linnut, sauna ja hyvä seura tarjosivat juomille arvoisensa kulissit. Alkunsa sai myös tarina Dohan osakilpailusta sekä dokaushanskasta.

Sen verran voisin vielä laittaa reissusta yhteenvetoa, että ei juhannus oo voinu mennä ainakaan aivan pieleen jos torstaiaamun ja sunnuntai-illan välillä on tullu nukuttua päiväunet mukaanlukien yhteensä 12,5 tuntia...

Worst case scenario

2006-06-21T15:47:00.000+03:00

Lähtökohdat:
1) Huomenna pitäis mielellään päästä lähtemään juhannuksen viettoon klo13-14.
2) Töissä ei olla päästy oikein tekemään mitään pariin päivään ku joudutaan odottelemaan erään aineen kuivumista. Se voi olla huomenna aamusta valmista.

Eli jos nyt yhtään on ennustajan lahjoja, niin aine on huomenna aamulla kuivaa ja päivälle riittää hommaa aina kello 17 saakka. Ei siinä muuten mitään, jos lähtisin yksin, mutta kun koko autokunta joutuis sit venaamaan mua. Nyt ollaan sormet ristissä, että
A) aine ei oo vielä huomenna kuivaa (mikä ei toisaalta ois kyl hyvä juttu)
B) aine on kuivaa ja työt saadaan hoidettua todella nopeasti.

Vaihtoehto B) on tilauksessa.

Tälle illalle riittää muutenkin aivan tarpeeks hikoiltavaa pelkän lähtöstressin lisäks, meitä odottaa näet treeneissä jengin testit, koska ollaan siirtymässä omatoimiselle jaksolle. Luvassa on ainakin viivajuoksua, kennojuoksua, erilaisia pomppuja sekä sokerina pohjalla jokin kestävyystesti. Eli käytännössä varmaan joku 3000m tai Cooper tai vastaavaa.

No, ehkä tästä selvitään. Nyt pitää kuitenkin lähteä hoitamaan nestepuolta kuntoon ettei aivan kuihdu tonne ulos. Onneks on nektariineja repussa odottamassa.

Mukava ilta

2006-06-20T16:07:00.000+03:00

Aika on madellu töissä hitainta mahdollista vauhtia, en oo voinu oikein tehdä muuta ku lukea kirjallisuutta (=tieteellisiä artikkeleita,jee). Kävin kuitenkin lukemassa osan aikaa ulkona, ei paha tapa ansaita palkkaansa ottamalla aurinkoa. =)

Illalla ollaan vielä menossa syömään jonnekin kaupungille kun tämä ranskalainen serkku on vikaa iltaa Suomessa. Taidetaan käväistä kanssa Tornissa aperitiivilla. Kiva ilma, mukavat näkymät. Eikä tiistai-iltana välttämättä oo pahin mahdollinen tungos.

Nyt kuitenkin pyörän selkään ja polkaisen itteni Pikkukosken uimarannalle pikavauhtia, niin ehtii vielä vähän aikaa kölliä auringossa ennen kuin tulee taas juhannuksen peruskelit(=sadetta).

En tajua, vaikuttaa siltä et mä oon täällä blogissa näemmä kunnon pessimisti. Hassua. No, ehkä me kaikki ollaan "töissä" eri ihmisiä kuin siviilissä.

Kesätyöttömyys

2006-06-19T20:16:00.000+03:00

Tultiin työkaverin kanssa pitkän harkinnan jälkeen (noin 3 sek.) lopputulokseen, että pitäis kyllä olla kesätyötön. Ei mikään kesälomalainen vaan kunnon rehellinen kesätyötön.

Ajatusketju johti myös siihen, että ihmisen pitäis kyllä oikeasti syntyä vanhana ja nuoreta siitä. Se ois aika poikaa. Osais arvostaa jo etukäteen koulua ja lukuvuosien välissä olevaa pitkää kesälomaa. Kyllähän meillä yliopistolla on periaatteessa ehkä pisimmät kesälomat, mut mitä hyötyä siitä on ku on vaan koko ajan duunissa.

No, ei pitäis valittaa, tuleehan nyt jo juhannus. Ja pitkän viikonlopun jälkeen enää arkipäivät töitä ja sit kaheks viikoks Ranskaan. Onnistuin näemmä psyykkaamaan itteni hyvälle tuulelle jälleen. Jee!

Tarpeeks könttejä!

2006-06-16T11:52:00.000+03:00

Näin kesähelteellä on muuten eräs aivan ykkösjuttu, nimittäin kotitekoinen minttu-suklaapirtelö. Vihdoinkin kun eräs jäätelönvalmistaja on tajunnu tuottaa halvan lisäksi myös hyvää jäätelöä sen iänikuisen Bravo banaanisuklaan rinnalle, niin jätskiä on tullu hamstrattua pakkaseen useampikin litra. Varjoista on kasvanut iso pikkuveli "Bravo minttusuklaa" - markkinoiden ehdoton jäätelökuningas. Hintaa paketilla on 0,99-1,15 euroa. No hetkinen!

Tunkee johonkin sopivan kokoiseen tötsään minttusuklaajäätelöpaloja (olipa pitkä sana, piti vetää henkeä välillä ku sanoi ton ääneen), päälle jonkin verran kaakaojauhetta ja perään sopivasti kevytmaitoa. Sitten vaan sauvasekoitin jyystämään ja ylivoimainen herkku on valmistunut vajaassa kahdessa minuutissa. Ime pillin kanssa jostain mukavan kokoisesta lasista.
Ite kuulun ice ice baby -koulukuntaan eli paljon jätskiä ja vähemmän maitoa. Kunhan se tavara vaan suostuu tulemaan pillin kautta.

Lisää herkkuvinkkejä tulee varmaan myöhemmin, sellainen herkkuperse täältä toisesta päästä löytyy.

Ristiäiset ja kissanristiäiset vol.2

2006-06-15T16:44:00.000+03:00

Hieno päivä taas kulunut töissä neljän seinän sisällä. Tosin näkymät ikkunasta on mukavat, Vanhankaupunginlahti (tai jotain sinnepäin) avautuu sinisen taivaan alla kivenhieton päässä. Kohta tiukka rääpäisy pyörällä kotiin, tosin voi olla et joutuu koukkaamaan Arabian kauppakeskuksen kautta hakemassa Pommac-mehujään. Nam.

Perjantaina ois opiskelukaverin epäviralliset valmistujaiset, lauantaina eräiden olemattoman pienten kaksospoikien ristiäiset ja sen jälkeen joukkueen kesäjuhlat. Eli taitaa taas nukkumaan meneminen mennä aika myöhäiseks...
Sunnuntaille ois kaks lippua parin tunnin ilmaiselle Linnanmäen keikalle, aika tosin ei oo paras mahdollinen - klo11-13. Eli oikeastaan pahin mahdollinen sauma. Tarpeeks myöhään et pääsee hyvällä onnella ajoissa sängystä ylös, mutta liian aikaisin (todennäköisesti) et reissusta vois nauttia niin hyvin kuin toivois.

Nyt kuitenkin nauttimaan kauniista päivästä.

2006-06-11T23:20:00.000+03:00

Yöllinen herääminen muuten kannatti. Tää kuva ei tosin kuitenkaan oo tältä reissulta.

Aika (viikon)loppu

2006-06-11T22:29:00.000+03:00

Ei taas hirveesti tarttenu jarrutella viikonloppuna, oli kyl sen verran ohjelmaa. Onneks futiksen MM-kisat rytmitti meininkiä hieman.

Perjantaina oli tosiaan firman kesäjuhlat ja hypättiin Tervasaaren kupeesta johonkin vanhaan kolmimastoiseen laivaan. Sillä sit seilattiin Villing-nimiseen saareen jossa odotti sauna lämpimänä. Käväisin jopa heittämässä talviturkin hulppeassa seitsemän asteisessa merivedessä. Ei ollu kyl mitään ihan herkkua.
Sit seilattiin taas ja joskus klo23 aikoihin saavuttiin satamaan, josta sit jatkettiin tietenkin porukalla baariin. Ja niinkuin tulikin arvailluksi jo etukäteen, niin meno oli mukavan railakasta, ja maanantaina on osa voinu jälleen piilotella tietokoneen näytön takana. Ei mitään pahaa pariutumista, mutta mainittavan arvoista kuitenkin. "Rakkaus" ei katso ikää...

No, järki oli kuitenkin yllättävän hyvin mukana, koska tajusin hypätä jo klo2.45 yöbussiin. Tosin en jaksanu tsempata koko matkaa hereillä, joten otin torkut ja tietenkin vetäisin pari pysäkkiä pitkäks. Samalla ku tallustin kauniissa Suomen kesäyössä kotia kohti, niin päätin et kyllähän mökille lähdettäessä pitää mennä soutelemaan järvelle aamuyöstä, on niin hienon näköistä.

Lauantaiaamuna oli hyvä ja ehkä jopa hieman ylienerginenkin fiilis. Kone päälle ja musiikki soimaan, ranskalainen serkku oli sentään tulossa Suomeen parin tunnin päästä, oli siis juhlapäivä.
No mutta ei muuta ku kamat kassiin ja äiti ja isä tuli koppaamaan kotoota, josta matka jatkui kohti lentokenttää. Iloinen jälleennäkeminen(ei oltu nähty pariin vuoteen), porukka autoon ja suoraan mökkeilemään. Serkku on käyny kerran aikaisemmin meiän luona Suomessa siskonsa kanssa, mut siitä oli jo reilut 10 vuotta ja silloin oli talvi.

Mökillä päivä kului rennosti kattellessa futista, saunoessa ja rupatellessa. Kaikki oli aika väsyneitä joten mentiin aikaisin nukkumaan. Kerroin kuitenkin tästä kehittelemästäni
"järvi aamuyöstä" -fantasiastani ja isä ja serkku oli ihan messissä. Ei muuta ku herätyskelloon 3.45 tauluun ja unille.
Pienten käynnistysvaikeuksien jälkeen päästiin ku päästiinkin ylös, ja neljän aikoihin oltiinkin jo paatissa soutelemassa. Suomen valoisuus oli tietenkin serkulle hassu juttu, Ranskassa ku aurinko laskee tällä hetkellä n.klo22 ja sen jälkeen on pilkkopimeetä. Oltiin hoidettu ajoitus lisäks nappiin ja aurinko alkoi nousta noin vartin soutelun jälkeen.
Unille takas joskus 5.30 aikoihin.

Nukkumatti kuljettikin meiät aika pitkälle sunnuntaihin, joten grilliherkkujen ja Hollanti vs. Serbia-Montenegro kamppailun jälkeen(olipa muuten tylsä ja ala-arvoinen matsi, Hollannille pyyhkeitä jalkapallomatsin muuttamisesta surkeaksi karikatyyriksi) ei aikaa jääny kuin nopeaan järvessä pulahtamiseen. Ihan ku siellä muuten ois viihtynykään montaa minuuttia. ;)

Sen verran tuli puuhattua kuitenkin, että tää ilta olkoon pyhitetty kotirauhalle.

Aina hyvät kesäjuhlat

2006-06-09T16:37:00.000+03:00

Ku firmalla on kesäjuhlat niin meno on aina taattua. Porukka on just niin kännissä tai muuten vaan hölmöllä päällä ku firman juhlissa stereotypian mukaan ollaan. Maanantaina kaikki on hieman hämillään ja välttelee katseita. Eläköön Suomi!

Kyseessä on vielä kaiken lisäks vanhan firman kesäjuhlat, joten ens maanantaina mä meen sinne "toisiin töihin" joten ainakin omalta osalta ei tartte stressata. Vaikka en mä muutenkään hölmöile. Nyt mennään!

Hard days night

2006-06-06T19:31:00.000+03:00

Vihdoin alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, takana alkaa olemaan tuskainen 13-tuntinen työpäivä. Eräs reaktio vaati 12-tuntisen työvaiheen, joten ei muuta ku töihin klo6.50 ja lähtemään tuun pääsemään tossa kohtapuoliin, kello on nyt 19.30. Reaktion tarkkailu ei vaatinu kauheasti osallistumista, joten oli hieman vaikeuksia pitää silmät auki aivan loppumetreille saakka. Takana kuitenkin vain vajaat kuusi tuntia unta. Hätkähdin vaan yhtäkkiä ja meni se perinteinen puoli sekuntia, että ees tajusin et oon olemassa ja paikka jossaa asumme on nimeltään Maapallo. Kaksi sekuntia sen jälkeen eräs ylitöihin jäänyt työntekijä käveli työpisteeni ohi, ois ollukin kaunista ku se ois yllättäny mut siitä retkottamasta...

Nyt kohti iltaa, voi tosin olla et uni tulee aika aikaisin.

Hauskoja tapaamisia

2006-06-05T16:14:00.000+03:00

Viikonloppu meni aivan hujauksessa. No, ainahan se menee liian nopeasti, mut nyt varsinkin. Perjantaina duunista suoraan treeneihin josta suoraan kaverin luokse, se oli just saanu opiskelut loppuun Hollannissa ja palannu aamulla Suomeen. Iltaa istuttiin pienessä porukassa ja jatkettiin kyseisen opiskelukaverin opiskelukaverin (ei, en kirjottanu vahingossa kahteen kertaa) Afer Word -nimisen bändin keikalle. Musiikki oli melodista rockia ja keikan jälkeen oli kuulemma jonkin levy-yhtiön edustajakin käynyt tarjoamassa pojille levytyssopimusta. Seuraavana aamuna oli kuitenkin pikkusiskon lakkiaiset ja paha olo peloitteena, joten ilta oli rauhallinen ja kotona olin "aikaisin" joskus kahden aikoihin.

Siskon juhla oli aika perinteinen, tosin alun Suomen ja Ranskan kansallislaulut(sisko oli siis rankalais-suomalaisessa koulussa) kuulosti hassulta, niitä ku nykyään kuulee lähes yksinomaan enää urheilutapahtumissa. Iltapäivä oli sit luonnollisestikin aika härdelliä, äiti kierroksilla kuten aina tollaisina juhlapäivinä. Pari kaveria tuli naukkailemaan virvokkeita ja hauskaa oli.

Illalla jatkettiin sit samalla kokoonpanolla kuin edellisenäkin iltana kohti yötä ja päädyttiin Helmeen. Luultiin et jonot ois ollu pahasti normaaleita pidempiä mut kaikkien yllätykseks käveltiinkin baariin suoraan sisään. Jossain vaiheessa iltaa sattui todella positiivinen yllätys, kun silmiin pisti hieman tutut kasvot, vaikka en kyseistä henkilöä "siviilissä" tuntenutkaan. No mutta sehän oli Minya, joka oli tullu tutuks netin kautta jo useampi vuosi sitten! Ellen ihan väärin muista, niin Minyan blogia on tullu luettua niin kauan ku se on ollu pystyssä. Oikea nimikin muistui heti mieleen, joten ei tarttenu alkaa änkyttämään mitään nettinikkejä.

Oli hauska huomata, että Minya oli just niin mukava kuin netin kautta oli pystynyt muodostamaankaan käsitystä ihmisestä. Juttu kulki, olihan sitä jääny niin paljon mieleen toisen elämästä. Hassua toisaalta olla tilanteessa, jossa tuntuu et tietää ihmisestä paljon eikä toinen itsestä ollenkaan. Siinähän se ilta vierähtikin sit rattoisasti loppuun.

Sunnuntaille olikin sit vielä budjetoitu kavereiden toisen pojan ristiäiset, musta tuli nyt sit kummisetä. Tosin ei aivan virallista ku en kirkkoon kuulu, mutta periaatteessa kuitenkin. Illalla piti vielä kiirehtiä HJK-Haka peliin.

No, aika paljonhan tossa tulikin tehtyä joten ei ihme että aika vierähti nopeesti. Ja nyt on taas prkleen kiire treeneihin! Yllätys.

Nuokkumista

2006-05-31T16:09:00.000+03:00

Vihdoin ja viimein alkoi sit oman alan kesätyöt laboratorioympäristössä. Maanantaiks mulle oli suunniteltu pehmeä laskeutuminen eli sain tutustua kirjallisuuden kautta tulevaan projektiin. Tiistaina pääsi aamusta tositoimiin, käytännön työt tosin loppui jo joskus kello 13 kieppeillä, joten loppuaika ois ollu jälleen lukemista. Ens viikolla on kuitenkin luvassa yks kunnon härkäpäivä kun erästä reaktiota joutuu tarkkailemaan 12 tuntia putkeen, joten päätin lähteä hieman aikaisemmin töistä, ehkä peräti jo joskus klo14 aikaan. Oli aika luksusta ku on tottunu yleensä kuitenkin olemaan aina neljään saakka.

No, keskiviikko alkoi lupaavasti, kävin Viikissä palauttamassa tän kevään osalta viimeiset raportit ja kun olin kääntänyt nokan kohti etelää ja polkenu noin 2/3 matkasta duuniin päin, niin tajusin ettei reppu oo selässä. Prkl. Eiku täyskäännös. Siellä atk-luokassahan se oli odottamassa missä olin raportit printannu. Duuniin siis kerkesin ehkä vasta n.klo9.15.

Tänään ohjelmassa olevat jutut ei menneetkään ihan niinku oli suunniteltu(eli ne meni just niin kuin ne yleensä labrassa menee...) eikä työssä voitu mennä vielä seuraavaan työvaiheeseen ku piti jättää soossit sekoittumaan yön yli. No, siinähän se kello olikin sit jo 13.30 eikä taaskaan mitään tekemistä. "No, voisithan sä vaikka lukea kirjallisuutta..."

No, siinä sit yritin taistella silmäluomiin raskaasti vaikuttavaa maan vetovoimaa vastaan, mut aika huonoin tuloksin. Jäi toi käyttöturvallisuustiedotteiden läpikahlaaminen aika huonolle jamalle. Nyt sit tulin koneelle(toimivalle! oma ei oikein suostu yhteistyöhön) jotta ei näyttäis liian pahalta ulospäin. ;)

Kello on nyt 16.22 ja periaatteessa pitäis olla jonnekin 17.30 asti et sais työtunnit täyteen. Katotaan onnistuuko.

Työstä toiseen

2006-05-25T13:10:00.000+03:00

No niin, nyt on sitten jo viimeinen päivä takana vanhassa työpaikassa. Ens maanantaina odottaa uudet haasteet kun "ammattitaitoni" laitetaan koetuksella oman alan töissä. Luvassa on varmaan lähinnä hanttihommia, mutta sekin on parempi alkuun kuin ei mitään. Saapahan jalkaa hieman oven rakoon. Kampean itteni sitten myöhemmin kunnolla sisään. "Isi, minusta tulee isona laboratoriorotta."

Töiden "loppumista" piti tietenkin lähteä juhlistamaan, päädyttiin lopuks Rose Gardeniin ja keskelle hyvää klubisettiä. Oon aika kaksjakoinen lattiallelähtijä, liian usein tulee jumitettua vaan pöydässä juttelemassa, mut sit ku tulee hypättyä virran pyörteisiin, niin sit mennään usein aika monta putousta kerralla. Nautin jotenkin siitä sellaisesta heittäytymisestä ja autiudesta joka tanssilattialla vallitsee. Toki tuollaiseen fiilikseen pääsy vaatii hyvää musiikkia, sen pitää olla tarpeeks...no...sanelevaa. Rytmi on vaan niin tärkeä.

Kotia kohti tuli vielä lähdettyä kohtuullisen ajoissa, en ollu ees pilkkuun asti. Ja ei, aikainen lähtö ei johtunut siitä et olisin ollu liian päissäni. Which was nice.
Hodarikojun lihis kahdella nakilla oli kuitenkin pieni pettymys. Mut toisaalta mä kyl kerjäsin verta nenästäni ku en suunnistanu kunnon snägärille.