torstaina, heinäkuuta 28, 2005

Krooninen myöhästelijä

Nyt kun tässä on sopiva levähdyshetki menossa, niin voisi hieman selventää tuota "Nyt on kiire!" -viestiä. Asiahan on niin, että mä vaan yksinkertaisesti oon tosi huono arvioimaan ajankulutusta. Teen kyllä tietenkin arvion etukäteen milloin pitäisi minnekin lähteä(töihin, bussille jne.) ja alankin toteuttaa sitä suunnitelmaa yleensä ihan ajoissa, mutta kun vähän tahdon aina vähätellä itelleni sitä kuinka paljon aikaa kaikkeen pieneen turhaan puuhaamiseen oikein menee.

Tässä esimerkki ajankäytöstä:
- oon kattonu kellosta aikaa kuinka kauan menee kävellä meiän talon alaovelta juna-asemalle = 15 minuuttia rauhallisesti kävellen

- juna lähtee asemalta esim.17.30

- pitää lähteä kotoota toisin sanoen klo17.15 (ensimmäinen virhe: junaan ei vielä ehdi jos saapuu asemalle kun juna lähtee, sielläkin menee siirtymiseen aikaa)

- kello tulee 17.15 kotona ja tajuan, että pitää lähteä (toinen virhe: missä lompakko, kännykkä, kotiavaimet? Kengät pitää solmia ja mahdollisesti heittää takki niskaan, hmm...ulkona voi tänään sataa, missäköhän sateenvarjo on? Pari kerrosta rappusiakin vie muutaman sekunnin)

- kello on tätä ennen n.17.10 kun tajuan, että pitäisi alkaa valmistautumaan (kone, näyttö ja tv pitää muistaa sammuttaa. muista laittaa kaikki jääkaappiin kuuluva takaisin ettei pilaannu, missä mun paita oikein on?!)

-kello on 16.55. Ajatus: "Kyllähän mä nyt vielä ehdin nopeasti kattoa koneelta onko tullu uusia maileja." (= katotaan pari eri sähköpostilaatikkoa, parit keskustelupalstat ja ehkä uusimmat uutissähkeet)

No joo, en jaksa mennä pidemmälle, ymmärrätte kuitenkin varmasti pointin.

Lopputulos: joko juoksen hieman alle kymmenessä minuutissa asemalle ja oon hiessä junassa (nice) tai sit tajuan jo etukäteen että en tuu ehtimään. -> "Millonkas se seuraava lähteekään? Ai se menee vasta 17.40, no mut tässähän on sit vielä reilusti aikaa... ;)

2 Comments:

Blogger sokkala said...

Kamalinta on tietää jo paria tuntia ennalta olevansa valmis lähtemään - et kaikki kamat on jo pakattu ja hiukset on hyvin jne - ja missata lopulta se bussi/juna avaimia tai lompakkoa etsiessä. On se kumma, kun järkipuhe ja muisti alkavat tehoamaan vasta kovassa kiireessä. "Aha, 5min aikaa! Mitä pitikään ottaa mukaan?". Ja sit tulee liukuhihnalta: "paita, housut, lompakko, rahaa, kello, avain..." Olis niin paljon helpompaa tietää tuo kaikki ennen kiirettä ja hikeä. Sen miettiminen on mahdollista.. mut se ahdistaa jostain syystä. Mieluummin sitä unohtelee ja elää kiireessä, vai?

11:26 ap.  
Blogger JuhaniMarokko said...

Joo, mut siinä se ongelma mulla ainakin just piilee, että muistan kyllä kaiken, mutta kun ei vaan saa taottua pieneen päähänsä et se lompakko nyt ei vaan itsestään mene sinne taskuun ja että senkin etsiminen vie aikaa. Noille kaikille on "budjetoitu" aikaa tasan 0 minuuttia ja se taas tietää sitä et se on pois jotain muualta, kun siihen sitä aikaa sitten "todella yllättäen" sitten meneekin. Tyhmää kun asian tiedostaakin, mutta kun näiden juttujen muuttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Mukavampi chillata.. ;)

4:32 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home