Hedelmäavautumista

Saatiinhan se ruokataukokin pidettyä, vaikka muutaman kerran joutuikin juoksemaan puhelimeen. Kotona rakennettu jälkiruoka kuitenkin pelasti koko jutun: vadelmia&kinuskikastiketta(kastike löytyi duunin jääkaapista) + mustikoita raakana. Aika kiva. Lisäks mukana on vielä välipalaks luumuja ja jotain mustikkaleivonnaisia.

Ei kannata muuten kuvitella, että joka päivä ois tällaista terveellistä herkuttelua marjoilla ja hedelmillä, syön niitä näet aivan liian vähän. Joskus tulee vedettyä mansikoita pakkasesta vaniljajätskin kanssa ja näin kesäisin(tai ainakin tänä kesänä) nektariineja ja vesimelonia silloin tällöin. Sitten kanssa viinirypäleitä(kivettömiä tietenkin!) ja mandariineja silloin kun niitä löytyy kaupoista. Joskus todella harvoin verigreippiä myös. Ja joskus kun haluaa viettää oikein luksusaikaa kotona, niin puristaa appelsiineista ja verigreipeistä mehua. Ja se on muuten hyvää. Hieman vaivalloista tosin. Mutta ehdottomasti sen arvoista.

Näistä hedelmistä tulikin mieleen eräs tarina. Oltiin joskus pienenä - oisinkohan ollu jotain n.10v. silloin - Marokossa käymässä perheen kanssa ja hotellina toimi sellainen hieno(ainakin silloin) hotelli, joka koostui sellaisista...no vähän tämän tyylisiä asunnoista. Alue oli muutenkin sellainen keidastyyppinen ja meiän asuntoa vastapäätä oli appelsiinipuu. Muistan kuinka kaihoisasti äiti katseli jo ensimmäisenä päivänä sitä ja haaveili kuinka hyvältä voisi appelsiini maistua kun sen olisi poiminut omin käsin puusta. No, siinä sitten meni viikko mukavasti eikä äiti kehdannut käydä hakemassa puusta sitä niin kovin himoitsemaansa appelsiinia. Viimeisenä iltana äiti kuitenkin rohkaistui ja päätti heräävänsä viimeisen lomapäivän aamuna muita ennen kukonlaulun aikaan, jotta voisi muiden vielä nukkuessa käydä yhden appelsiinin sieltä puusta ryöstämässä. Aamulla herättiin sitten aamupalalle ja ihmettelimme miksi äiti oli niin alakuloinen, johon äiti: "No, heräsin viideltä aamulla vaikka väsytti todella paljon, ja kun hiivin ulos hakemaan appelsiinia, niin ne olivat kaataneet koko puun eikä siinä ollut jäljellä enää muuta kuin pieni pala kantoa!"

Mitä tästä opimmekaan: Älä tee mitään sellaista huomenna minkä voisit tehdä jo tänään. (Tai vaihtoehtoisesti: Ole röyhkeä - se palkitaan.)