Pom(p)otusta

Olipa vaikea aamu. Yöllä heräilin muutamaan otteeseen, kuten ikävä kyllä tässä lähiaikoina lähes joka yö, ja kellon soidessa oli pakko laittaa pari torkkua. Kun vihdoin ja viimein olin saanu kammettua itteni ylös, tehtyäni aamupalaa(paahdetut kaurapalat on aika herkkua margariinin, juuston ja meetvurstin kanssa!) ja asettauduttua teksti-tv:n ääreen tarkistamaan yön NHL-tuloksia, niin puhelin piippasi. Klo7.25 tuleva viesti ei voi koskaan tietää hyvää.

Pomo kirjoitti, että olivat saaneet projektin loppuun, jossa olin mukana, joten töitä ei löytyisikään enää tälle tai seuraavalle viikolle. Prkl. On tässä näet tullu suunniteltua lähiviikot maailmanympärysreissua, eikä toi budjetti tuu kasaantumaan aivan ittestään, joten kaikki mahdolliset työpäivät pitäis onnistua käyttämään mitä opiskeluilta jää yli.
No, onni onnettomuudessa, mun pitäis joka tapauksessa tehdä opiskelujuttuja aika läjä nyt muutenkin, joten ei "vapaapäivä" oo mikään katastrofi. Tää ainakin motivoi tekemään niitä.

Eilen alkoi koulussa ainoa pakollinen ruotsinkurssi, ja oli kyl ihan hauskaa. Hieman jänskäs ku ei tota ruotsia oo tullu pahemmin harrastettua lukion jälkeen (eli käytännössä seitsemään vuoteen), mutta meininki oli vähän eri luokkaa kuin aikoinaan yläasteella tai lukiossa. Porukka otti homman rennosti kuten myös opettaja. Se on niin paljon opetusmetodeista kiinni. Ryhmäkeskustelut kunniaan. Ja kyllähän se juttu lähti luistamaan parin minuutin jälkeen. :)