Harry Potter, we meet at last...

Kylläpä se pieni Harry (joka ei muuten enää ole kovinkaan pienen näköinen) on taas ollu odotettu vieras. Tai no, ei varsinaisesti odotettu, mutta ainakin tervetullut. Leffoissahan Harry Potter ja Liekehtivä Pikari -elokuva tulee ensi-iltaan virallisesti 18.11. mutta aattelin, että vois käydä kerrankin kattomassa jonkun pätkän etukäteen. Finnkinon sivuilla näemmä pääsee valitsemaan näytöksen jo torstai-illalle, ja koska silloin ei edes oo treenejä, niin voisin käväistä kattomassa sen silloin. Paikkojakin näemmä on vielä ihan hyvin jäljellä.

En oo mikään varsinainen Harry Potter -fani, mutta oon kyl lukenu ne kaikki tähän asti ilmestyneet kirjat. Ja hyviä kirjoja ne onkin olleet! Eikä todellakaan mitään pelkästään lapsille suunnattua tavaraa, vaikka sehän nyt on vuosien varrella jo tullut selväksikin. Leffat on ollu mielestäni ihan hyvin tehtyjä ainakin tähän asti, tosin Azkabanin vangissa jäi kirjaan verrattuna mielestäni liikaa pieniä yksityiskohtia ja muita juttuja pois. Sellaisia jotka oikeasti loi sen nimenomaisen tunnelman kirjassa. Leffassa oli toki kaikki tärkeät tapahtumat, mutta ne pienet asiat.... Vaikka onhan se ymmärrettävää ettei leffasta voi lähteä tekemään suurelle yleisölle mitään 4,5 tuntista versiota. Toivotaan kuitenkin, että tulee joku extended version tarjolle.

Nyt syömään. En tykkää Lidl-ketjusta, mutta ikävä kyllä se on tietääkseni ainoa paikka josta saa hinta-laatu -suhteeltaan hyviä ravioleita Suomesta. Stockan herkusta voi varmaan kanssa löytyä jotain, mutta tuskin hintaan euro ja risat. Eihän noi Lidlin raviolit mitään Buitoneita tai vastaavia oo, mutta pahimpaan hätään on ihan kelvollisia. Ne on niin Ranska-ruokaa, että oikein kulkee kylmät väreet läpi. No, ens kesänä varmaan pääsee onneks taas sinnekin...

Jäynää

Jäin tänään iltatöihin, että saisin taas vähän lisää duunitunteja reppuun. Iltatyöt on käytännössä erään puhelin/nettioperaattorin asiakastyytyväisyyskyselyjä. No, listalla pisti sit kaverin nimi silmään kuin kossupullo AA-kokouksen ringin keskellä. Päätin, että nyt on aika viimeistään ottaa käyttöön oma piilohenkilöllisyys eli Marko Mäkinen XXXXXX:sta iltaa!

Vähän jouduin psyykkaamaan itteäni ennen puhelua ja sit ei muuta ku soittamaan. Mäkisen Marko meni tyylipuhtaasti läpi, ei tarttenu edes stressata. Keskustelu oli ehkä yllättävänkin asiallinen, oisin odottanu hieman räväkämpää kielenkäyttöä näet. Ei siinä mitään, kaveri tietenkin hieman oli päreissään pitkistä puhelinjonoista (ketäpä meistä ei olisi), mut muuten oli itse asiassa kaikki sujunu tosi hyvin. Sinänsä harmi, koska osalla haastatelluilla on hommat menny päin seiniä, ois ollu hieman enemmän hupia.

Esimerkkinä käyköön eräs nainen, 60+, joilla huoltohenkilöt olivat kerrostalossa yhdistäneet puhelinpiuhat ristiin yläkerran naapurin kanssa. Yläkerrassa asui kuulemma kaiken lisäksi joku "vanha nainen" joten tuskin oli mistään alle 70v. ihmisestä kyse. Eikä voinut sen takia myöskään vetää vain piuhaa seinästä, koska vanhuksen läheiset olisivat joutuneet hätäilemään turhaan. Kesken keskustelumme haastateltavan lankapuhelin soi taustalla. Pyytää mua odottamaan aivan hetkisen. Toisen keskustelun kuulee selvästi läpi:

"Jaatinen. Ai Lehtoselleko yrititte? No niin minä vähän arvelinkin. Hänet tavoittaa toisesta numerosta, voin kyllä antaa sen teille. No...en nyt millään jaksaisi selittää... Onko teillä nyt siinä kynä ja paperia? Eli numero on 09-xxxxxx. (Ja tämähän oli siis oikeasti Jaatisen oma puhelinnumero) Saitteko ylös? No hyvä, eipä kestä."

"Niin siis mihinkäs me oikein jäimmekään?"

Mummeli oli kaiken lisäksi ollut ennen puhelinvaihteessa töissä, joten homma oli tuttua. Kuinka ironista. Propsit!

Opiskelut jatkuu taas, tosin nyt on vielä hieman väljempää ku osa kursseista alkaa vasta ensi viikolla. Tänään on toisin sanoen tarkoitus vetää duunissa kunnon härkäpäivä, koska tän viikon jälkeen tulee taas parin viikon totaalihuili duunista ku päivät pitää viettää labrassa. Tulin kasiks duuniin ja jos vaikka taistelis ainakin kymmentuntisen päivän niin ois bueno. Tähtäin on kuitenkin 12 tunnissa, mutta saapa nähdä jaksaako homma enää kiinnostaa siinä vaiheessa ku kymppi tulee täyteen. Eväspuoli on toisaalta hyvässä jamassa, joten jos sitä hyvällä tankkauksella taistelis iltaan saakka.

Osa-aikaisena työntekijänä kannattaa muuten pitää silmällä tuntimääriään. Mulle selvis vasta jokin aika sitten, että lomapäivät ansaitsee vain jos kuukautta kohti tulee se joku 35 tai 35,5 tuntia töitä. Opiskelujen ohessa voi olla välillä vähän vaikea saada täyteen kun kyse on kuitenkin arkisin ja lähinnä toimistoaikaan tehtävästä työstä. Aikaisemmin mulla on kuitenkin varmaan jääny ainakin jonkin kerran tunnit muutamaa vaille tarvittavaa ja kuukaudelle on merkitty nolla lomapäivää. Nyt pidän huolen ettei niin pääse käymään.

On se kuitenkin niin hyvä setti ku kesäduunin lisäks kassaan napsahtaa esim. 20 päivän loma-ajan palkka sekä lomaltapaluuraha.Sillä rahalla saa jo jotain aikaiseksikin.