Busy thursday

Kiirettä pitää, kohta viiletän töistä hakemaan reissua varten varaamiani kirjoja kirjastoista, matkaan lähtevät Ajan Pyörän osat 19. & 20. (Suomessa noita kirjoja on hieman pilkottu useampiin osiin.) Projekti onkin ollu vähän aikaa jäissä, onkin kiva päästä taas fiilistelemään seikkailun jatkoa.
Muutenkin on ilta buukattu täyteen hommaa, viimeisenä muttei vähäisimpänä - pakkaaminen. Aina yhtä mukavaa puuhaa "hermoilla" (voi olla mun tapauksessani lievästi liian vahva ilmaus) tartteeko jotain tiettyä vaatepartta mukaan. Sitä tiettyähän nyt ei sit kuitenkaan koskaan tartte. Mut se kuuluu reissaamiseen, aina pitää olla pikkasen tohinaa.

Nyt piippas herätys ja pöperöt on tuolla valmiina, ei muuta ku lämmöt nollaan ja vapaalle.

On muuten aika hyvä fiilis.

Pelastakaa reppu ry

Tänään laukaisen repun pelastusoperaation. Jengin kesäjuhlissa kun sattui toi yks epeli katoamaan. Prkl. Pari päivää aikaa jäljittää sen harharetket ennen kuin lento lähtee, sen jälkeen on jo aika toivotonta lähteä reppumetsälle. Samalla reissulla vois vaikka käydä hieman kattelemassa josko aleista löytyis jotain. Ehkä vaikka koko repun sisältö.

Äiti tarjoutui ekstrana kustantamaan mulle pyöräilykypärän, omaa kun ei haaviin oo vielä tarttunu kahden vuoden "intensiivisestä" etsinnästä huolimatta.

Suoraa puhetta

(Ex-)Salibandyerotuomarit Tommi Riihimäki ja Juha Sirkka ovat olleet monessa mukana. Näemmä. Nyt "Sipa" on julkaissut netissä päiväkirjan muutaman viime vuoden tapahtumista. Itse oon ehtiny lukea ja katsella vasta pari sivua(montakohan niitä oikein on yhteensä?), mutta sen verran voin sanoa että ainakaan niiden perusteella tylsästä kertomuksesta ei ole ilmeisesti kysymys. Suosittelen.

Sipan reissupäiväkirjaan.

Lyhyt juhannussetti

Juhannus ei taaskaan pettänyt. Miten se voisikaan?

Torstaina pääsin sitten lähtemään duunista jo peräti klo12.30, mutta matkaan päästiin vasta pari tuntia myöhemmin. Perinteistä pakkaussählinkiä. Kuuluu asiaan.
Matkattiin siis kaverin mökille muutaman tunnin ajomatkan päähän ja tilukset olivat aivan luksusluokkaa. Paikasta voisi kirjoittaa vaikka neljä tuntia, mutta jätettäköön toiseen kertaan. (Ihan ku sitä kuvasusta muka joskus tulisi...)

Paikalle oli saapunut meiän kaveriporukkaa 12 henkeä ja muita noin vajaa 20. Eli hyvät kekkerit oli tiedossa. Juomat ja ruuat oli hoidettu keskitetysti joten niitäkään ei tarttenu miettiä tai laskeskella, kunhan tyhjensi lautasensa ja kumosi lasinsa. Lähes hävettää, että ruuat tuli vielä aina suoraan pöytään, kertaakaan neljän päivän aikana ei päässyt osallistumaan vaikka yrittikin tarjoutua.

Juomapolitiikan kruunasi "mökin" isännän baarikaappiin kasautuneet arvojuomat, joita isäntä itse ei jaksanut juoda, joten saatiin nauttia täysin rinnoin tarjoiluista. Taisi mennä kyllä ne usean sadan euron arvoiset konjakit ja viskit hieman hukkaan meiän kurkustamme, ei välttämättä oltu aivan parhaassa mahdollisessa arvostuskunnossa silloin muutamana aamuyönä klo04-07 aikoihin laiturilla. Tosin usva järvellä, auringonnousu, kaukana ääntä pitäneet linnut, sauna ja hyvä seura tarjosivat juomille arvoisensa kulissit. Alkunsa sai myös tarina Dohan osakilpailusta sekä dokaushanskasta.

Sen verran voisin vielä laittaa reissusta yhteenvetoa, että ei juhannus oo voinu mennä ainakaan aivan pieleen jos torstaiaamun ja sunnuntai-illan välillä on tullu nukuttua päiväunet mukaanlukien yhteensä 12,5 tuntia...

Worst case scenario

Lähtökohdat:
1) Huomenna pitäis mielellään päästä lähtemään juhannuksen viettoon klo13-14.
2) Töissä ei olla päästy oikein tekemään mitään pariin päivään ku joudutaan odottelemaan erään aineen kuivumista. Se voi olla huomenna aamusta valmista.

Eli jos nyt yhtään on ennustajan lahjoja, niin aine on huomenna aamulla kuivaa ja päivälle riittää hommaa aina kello 17 saakka. Ei siinä muuten mitään, jos lähtisin yksin, mutta kun koko autokunta joutuis sit venaamaan mua. Nyt ollaan sormet ristissä, että
A) aine ei oo vielä huomenna kuivaa (mikä ei toisaalta ois kyl hyvä juttu)
B) aine on kuivaa ja työt saadaan hoidettua todella nopeasti.

Vaihtoehto B) on tilauksessa.

Tälle illalle riittää muutenkin aivan tarpeeks hikoiltavaa pelkän lähtöstressin lisäks, meitä odottaa näet treeneissä jengin testit, koska ollaan siirtymässä omatoimiselle jaksolle. Luvassa on ainakin viivajuoksua, kennojuoksua, erilaisia pomppuja sekä sokerina pohjalla jokin kestävyystesti. Eli käytännössä varmaan joku 3000m tai Cooper tai vastaavaa.

No, ehkä tästä selvitään. Nyt pitää kuitenkin lähteä hoitamaan nestepuolta kuntoon ettei aivan kuihdu tonne ulos. Onneks on nektariineja repussa odottamassa.

Mukava ilta

Aika on madellu töissä hitainta mahdollista vauhtia, en oo voinu oikein tehdä muuta ku lukea kirjallisuutta (=tieteellisiä artikkeleita,jee). Kävin kuitenkin lukemassa osan aikaa ulkona, ei paha tapa ansaita palkkaansa ottamalla aurinkoa. =)

Illalla ollaan vielä menossa syömään jonnekin kaupungille kun tämä ranskalainen serkku on vikaa iltaa Suomessa. Taidetaan käväistä kanssa Tornissa aperitiivilla. Kiva ilma, mukavat näkymät. Eikä tiistai-iltana välttämättä oo pahin mahdollinen tungos.

Nyt kuitenkin pyörän selkään ja polkaisen itteni Pikkukosken uimarannalle pikavauhtia, niin ehtii vielä vähän aikaa kölliä auringossa ennen kuin tulee taas juhannuksen peruskelit(=sadetta).

En tajua, vaikuttaa siltä et mä oon täällä blogissa näemmä kunnon pessimisti. Hassua. No, ehkä me kaikki ollaan "töissä" eri ihmisiä kuin siviilissä.

Kesätyöttömyys

Tultiin työkaverin kanssa pitkän harkinnan jälkeen (noin 3 sek.) lopputulokseen, että pitäis kyllä olla kesätyötön. Ei mikään kesälomalainen vaan kunnon rehellinen kesätyötön.

Ajatusketju johti myös siihen, että ihmisen pitäis kyllä oikeasti syntyä vanhana ja nuoreta siitä. Se ois aika poikaa. Osais arvostaa jo etukäteen koulua ja lukuvuosien välissä olevaa pitkää kesälomaa. Kyllähän meillä yliopistolla on periaatteessa ehkä pisimmät kesälomat, mut mitä hyötyä siitä on ku on vaan koko ajan duunissa.

No, ei pitäis valittaa, tuleehan nyt jo juhannus. Ja pitkän viikonlopun jälkeen enää arkipäivät töitä ja sit kaheks viikoks Ranskaan. Onnistuin näemmä psyykkaamaan itteni hyvälle tuulelle jälleen. Jee!

Tarpeeks könttejä!

Näin kesähelteellä on muuten eräs aivan ykkösjuttu, nimittäin kotitekoinen minttu-suklaapirtelö. Vihdoinkin kun eräs jäätelönvalmistaja on tajunnu tuottaa halvan lisäksi myös hyvää jäätelöä sen iänikuisen Bravo banaanisuklaan rinnalle, niin jätskiä on tullu hamstrattua pakkaseen useampikin litra. Varjoista on kasvanut iso pikkuveli "Bravo minttusuklaa" - markkinoiden ehdoton jäätelökuningas. Hintaa paketilla on 0,99-1,15 euroa. No hetkinen!

Tunkee johonkin sopivan kokoiseen tötsään minttusuklaajäätelöpaloja (olipa pitkä sana, piti vetää henkeä välillä ku sanoi ton ääneen), päälle jonkin verran kaakaojauhetta ja perään sopivasti kevytmaitoa. Sitten vaan sauvasekoitin jyystämään ja ylivoimainen herkku on valmistunut vajaassa kahdessa minuutissa. Ime pillin kanssa jostain mukavan kokoisesta lasista.
Ite kuulun ice ice baby -koulukuntaan eli paljon jätskiä ja vähemmän maitoa. Kunhan se tavara vaan suostuu tulemaan pillin kautta.

Lisää herkkuvinkkejä tulee varmaan myöhemmin, sellainen herkkuperse täältä toisesta päästä löytyy.

Ristiäiset ja kissanristiäiset vol.2

Hieno päivä taas kulunut töissä neljän seinän sisällä. Tosin näkymät ikkunasta on mukavat, Vanhankaupunginlahti (tai jotain sinnepäin) avautuu sinisen taivaan alla kivenhieton päässä. Kohta tiukka rääpäisy pyörällä kotiin, tosin voi olla et joutuu koukkaamaan Arabian kauppakeskuksen kautta hakemassa Pommac-mehujään. Nam.

Perjantaina ois opiskelukaverin epäviralliset valmistujaiset, lauantaina eräiden olemattoman pienten kaksospoikien ristiäiset ja sen jälkeen joukkueen kesäjuhlat. Eli taitaa taas nukkumaan meneminen mennä aika myöhäiseks...
Sunnuntaille ois kaks lippua parin tunnin ilmaiselle Linnanmäen keikalle, aika tosin ei oo paras mahdollinen - klo11-13. Eli oikeastaan pahin mahdollinen sauma. Tarpeeks myöhään et pääsee hyvällä onnella ajoissa sängystä ylös, mutta liian aikaisin (todennäköisesti) et reissusta vois nauttia niin hyvin kuin toivois.

Nyt kuitenkin nauttimaan kauniista päivästä.

Yöllinen herääminen muuten kannatti. Tää kuva ei tosin kuitenkaan oo tältä reissulta.

Aika (viikon)loppu

Ei taas hirveesti tarttenu jarrutella viikonloppuna, oli kyl sen verran ohjelmaa. Onneks futiksen MM-kisat rytmitti meininkiä hieman.

Perjantaina oli tosiaan firman kesäjuhlat ja hypättiin Tervasaaren kupeesta johonkin vanhaan kolmimastoiseen laivaan. Sillä sit seilattiin Villing-nimiseen saareen jossa odotti sauna lämpimänä. Käväisin jopa heittämässä talviturkin hulppeassa seitsemän asteisessa merivedessä. Ei ollu kyl mitään ihan herkkua.
Sit seilattiin taas ja joskus klo23 aikoihin saavuttiin satamaan, josta sit jatkettiin tietenkin porukalla baariin. Ja niinkuin tulikin arvailluksi jo etukäteen, niin meno oli mukavan railakasta, ja maanantaina on osa voinu jälleen piilotella tietokoneen näytön takana. Ei mitään pahaa pariutumista, mutta mainittavan arvoista kuitenkin. "Rakkaus" ei katso ikää...

No, järki oli kuitenkin yllättävän hyvin mukana, koska tajusin hypätä jo klo2.45 yöbussiin. Tosin en jaksanu tsempata koko matkaa hereillä, joten otin torkut ja tietenkin vetäisin pari pysäkkiä pitkäks. Samalla ku tallustin kauniissa Suomen kesäyössä kotia kohti, niin päätin et kyllähän mökille lähdettäessä pitää mennä soutelemaan järvelle aamuyöstä, on niin hienon näköistä.

Lauantaiaamuna oli hyvä ja ehkä jopa hieman ylienerginenkin fiilis. Kone päälle ja musiikki soimaan, ranskalainen serkku oli sentään tulossa Suomeen parin tunnin päästä, oli siis juhlapäivä.
No mutta ei muuta ku kamat kassiin ja äiti ja isä tuli koppaamaan kotoota, josta matka jatkui kohti lentokenttää. Iloinen jälleennäkeminen(ei oltu nähty pariin vuoteen), porukka autoon ja suoraan mökkeilemään. Serkku on käyny kerran aikaisemmin meiän luona Suomessa siskonsa kanssa, mut siitä oli jo reilut 10 vuotta ja silloin oli talvi.

Mökillä päivä kului rennosti kattellessa futista, saunoessa ja rupatellessa. Kaikki oli aika väsyneitä joten mentiin aikaisin nukkumaan. Kerroin kuitenkin tästä kehittelemästäni
"järvi aamuyöstä" -fantasiastani ja isä ja serkku oli ihan messissä. Ei muuta ku herätyskelloon 3.45 tauluun ja unille.
Pienten käynnistysvaikeuksien jälkeen päästiin ku päästiinkin ylös, ja neljän aikoihin oltiinkin jo paatissa soutelemassa. Suomen valoisuus oli tietenkin serkulle hassu juttu, Ranskassa ku aurinko laskee tällä hetkellä n.klo22 ja sen jälkeen on pilkkopimeetä. Oltiin hoidettu ajoitus lisäks nappiin ja aurinko alkoi nousta noin vartin soutelun jälkeen.
Unille takas joskus 5.30 aikoihin.

Nukkumatti kuljettikin meiät aika pitkälle sunnuntaihin, joten grilliherkkujen ja Hollanti vs. Serbia-Montenegro kamppailun jälkeen(olipa muuten tylsä ja ala-arvoinen matsi, Hollannille pyyhkeitä jalkapallomatsin muuttamisesta surkeaksi karikatyyriksi) ei aikaa jääny kuin nopeaan järvessä pulahtamiseen. Ihan ku siellä muuten ois viihtynykään montaa minuuttia. ;)

Sen verran tuli puuhattua kuitenkin, että tää ilta olkoon pyhitetty kotirauhalle.

Aina hyvät kesäjuhlat

Ku firmalla on kesäjuhlat niin meno on aina taattua. Porukka on just niin kännissä tai muuten vaan hölmöllä päällä ku firman juhlissa stereotypian mukaan ollaan. Maanantaina kaikki on hieman hämillään ja välttelee katseita. Eläköön Suomi!

Kyseessä on vielä kaiken lisäks vanhan firman kesäjuhlat, joten ens maanantaina mä meen sinne "toisiin töihin" joten ainakin omalta osalta ei tartte stressata. Vaikka en mä muutenkään hölmöile. Nyt mennään!

Hard days night

Vihdoin alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, takana alkaa olemaan tuskainen 13-tuntinen työpäivä. Eräs reaktio vaati 12-tuntisen työvaiheen, joten ei muuta ku töihin klo6.50 ja lähtemään tuun pääsemään tossa kohtapuoliin, kello on nyt 19.30. Reaktion tarkkailu ei vaatinu kauheasti osallistumista, joten oli hieman vaikeuksia pitää silmät auki aivan loppumetreille saakka. Takana kuitenkin vain vajaat kuusi tuntia unta. Hätkähdin vaan yhtäkkiä ja meni se perinteinen puoli sekuntia, että ees tajusin et oon olemassa ja paikka jossaa asumme on nimeltään Maapallo. Kaksi sekuntia sen jälkeen eräs ylitöihin jäänyt työntekijä käveli työpisteeni ohi, ois ollukin kaunista ku se ois yllättäny mut siitä retkottamasta...

Nyt kohti iltaa, voi tosin olla et uni tulee aika aikaisin.

Hauskoja tapaamisia

Viikonloppu meni aivan hujauksessa. No, ainahan se menee liian nopeasti, mut nyt varsinkin. Perjantaina duunista suoraan treeneihin josta suoraan kaverin luokse, se oli just saanu opiskelut loppuun Hollannissa ja palannu aamulla Suomeen. Iltaa istuttiin pienessä porukassa ja jatkettiin kyseisen opiskelukaverin opiskelukaverin (ei, en kirjottanu vahingossa kahteen kertaa) Afer Word -nimisen bändin keikalle. Musiikki oli melodista rockia ja keikan jälkeen oli kuulemma jonkin levy-yhtiön edustajakin käynyt tarjoamassa pojille levytyssopimusta. Seuraavana aamuna oli kuitenkin pikkusiskon lakkiaiset ja paha olo peloitteena, joten ilta oli rauhallinen ja kotona olin "aikaisin" joskus kahden aikoihin.

Siskon juhla oli aika perinteinen, tosin alun Suomen ja Ranskan kansallislaulut(sisko oli siis rankalais-suomalaisessa koulussa) kuulosti hassulta, niitä ku nykyään kuulee lähes yksinomaan enää urheilutapahtumissa. Iltapäivä oli sit luonnollisestikin aika härdelliä, äiti kierroksilla kuten aina tollaisina juhlapäivinä. Pari kaveria tuli naukkailemaan virvokkeita ja hauskaa oli.

Illalla jatkettiin sit samalla kokoonpanolla kuin edellisenäkin iltana kohti yötä ja päädyttiin Helmeen. Luultiin et jonot ois ollu pahasti normaaleita pidempiä mut kaikkien yllätykseks käveltiinkin baariin suoraan sisään. Jossain vaiheessa iltaa sattui todella positiivinen yllätys, kun silmiin pisti hieman tutut kasvot, vaikka en kyseistä henkilöä "siviilissä" tuntenutkaan. No mutta sehän oli Minya, joka oli tullu tutuks netin kautta jo useampi vuosi sitten! Ellen ihan väärin muista, niin Minyan blogia on tullu luettua niin kauan ku se on ollu pystyssä. Oikea nimikin muistui heti mieleen, joten ei tarttenu alkaa änkyttämään mitään nettinikkejä.

Oli hauska huomata, että Minya oli just niin mukava kuin netin kautta oli pystynyt muodostamaankaan käsitystä ihmisestä. Juttu kulki, olihan sitä jääny niin paljon mieleen toisen elämästä. Hassua toisaalta olla tilanteessa, jossa tuntuu et tietää ihmisestä paljon eikä toinen itsestä ollenkaan. Siinähän se ilta vierähtikin sit rattoisasti loppuun.

Sunnuntaille olikin sit vielä budjetoitu kavereiden toisen pojan ristiäiset, musta tuli nyt sit kummisetä. Tosin ei aivan virallista ku en kirkkoon kuulu, mutta periaatteessa kuitenkin. Illalla piti vielä kiirehtiä HJK-Haka peliin.

No, aika paljonhan tossa tulikin tehtyä joten ei ihme että aika vierähti nopeesti. Ja nyt on taas prkleen kiire treeneihin! Yllätys.